Sivu 1 / 2
Sanford Robinson Gifford onnistui harvojen muiden tavoin vangitsemaan amerikkalaisen maiseman tunnelman maalauksiinsa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hän halusi alun perin muotokuvamaalariksi ja oli itse kouluttautunut New Yorkissa muun muassa ihmisen anatomiaan. Pian hän kuitenkin tajusi, että maisemamaalauksesta tulisi hänen todellinen intohimonsa. Näin ollen hän kuului muiden tunnettujen taiteilijoiden, kuten Albert Bierstadtin ja Thomas Colen, ohella Hudson River Schooliin, joka oli ensisijaisesti eurooppalaiseen romantiikkaan nojaava taidesuuntaus.
Giffordin elämää leimasivat laajat matkat. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta Euroopassa; matkustaessaan kaupungista toiseen hän opiskeli eurooppalaisten mestareiden taidetta ja inspiroitui erilaisista paikoista uusien maalausten luomiseen; erityisesti Italia teki häneen vaikutuksen; useat teokset kuvaavat Venetsiaa. Myöhemmin hänen tiensä vei hänet Lähi-itään; hän vieraili muun muassa Egyptissä ja löysi muita paikkoja, jotka hän myöhemmin vei kankaalle. Toinen tärkeä luku hänen elämästään löytyy myös hänen työstään: Korpraalina hän osallistui Konfederaation liittovaltion irtautumissotaan ja kuvasi tätä myrskyisää aikaa useissa maalauksissaan, jotka erottuvat selvästi idyllisistä maisemamaalauksista. Suurin osa Giffordin teoksista koostuu kuitenkin hänen kotimaansa maisemista Kalliovuorilta New Jerseyn rannikolle. Hän vei kotiin lukuisia luonnoksia kaikkialta, ja joistakin tuli malleja hänen maalauksiinsa.
Muiden Hudson River Schoolin jäsenten tavoin - joista monet olivat hänen ystäviään, jotka seurasivat häntä joillakin matkoillaan - Gifford kuvasi ihannoitua versiota amerikkalaisesta luonnosta. Hän keskittyi yksityiskohtaisiin kuvauksiin, jotka hän yhdisti toisiinsa luodakseen tunnelmallisen kokonaisuuden. Hänen lukuisat maalauksensa kuvaavat Pohjois-Amerikan maisemien monimuotoisuutta, ja ne kertovat maalarin innostuksesta koskemattomaan, laajaan maahan. Silmiinpistävää on myös hänen mieltymyksensä laajoihin vesialueisiin, jotka usein täyttävät suuren osan maalauksista ja joissa heijastuvat horisontti, vuoret ja metsät. Giffordia pidettiin erittäin huolellisena ja perfektionistisena maalarina, joka maalasi usein kokonaisia päiviä, auringonnoususta auringonlaskuun, eikä sallinut kenenkään häiritä häntä. Sitten hän piti maalauksen mukanaan mahdollisimman pitkään, jotta hän voisi palata kankaan luo viikkoja tai jopa kuukausia myöhemmin ja lisätä siihen vielä muutaman viimeisen siveltimenvedon. Vasta kun se todella jätti hänen kriittisen katseensa alle epäilyksen, se oli valmis.
Sanford Robinson Gifford onnistui harvojen muiden tavoin vangitsemaan amerikkalaisen maiseman tunnelman maalauksiinsa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hän halusi alun perin muotokuvamaalariksi ja oli itse kouluttautunut New Yorkissa muun muassa ihmisen anatomiaan. Pian hän kuitenkin tajusi, että maisemamaalauksesta tulisi hänen todellinen intohimonsa. Näin ollen hän kuului muiden tunnettujen taiteilijoiden, kuten Albert Bierstadtin ja Thomas Colen, ohella Hudson River Schooliin, joka oli ensisijaisesti eurooppalaiseen romantiikkaan nojaava taidesuuntaus.
Giffordin elämää leimasivat laajat matkat. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta Euroopassa; matkustaessaan kaupungista toiseen hän opiskeli eurooppalaisten mestareiden taidetta ja inspiroitui erilaisista paikoista uusien maalausten luomiseen; erityisesti Italia teki häneen vaikutuksen; useat teokset kuvaavat Venetsiaa. Myöhemmin hänen tiensä vei hänet Lähi-itään; hän vieraili muun muassa Egyptissä ja löysi muita paikkoja, jotka hän myöhemmin vei kankaalle. Toinen tärkeä luku hänen elämästään löytyy myös hänen työstään: Korpraalina hän osallistui Konfederaation liittovaltion irtautumissotaan ja kuvasi tätä myrskyisää aikaa useissa maalauksissaan, jotka erottuvat selvästi idyllisistä maisemamaalauksista. Suurin osa Giffordin teoksista koostuu kuitenkin hänen kotimaansa maisemista Kalliovuorilta New Jerseyn rannikolle. Hän vei kotiin lukuisia luonnoksia kaikkialta, ja joistakin tuli malleja hänen maalauksiinsa.
Muiden Hudson River Schoolin jäsenten tavoin - joista monet olivat hänen ystäviään, jotka seurasivat häntä joillakin matkoillaan - Gifford kuvasi ihannoitua versiota amerikkalaisesta luonnosta. Hän keskittyi yksityiskohtaisiin kuvauksiin, jotka hän yhdisti toisiinsa luodakseen tunnelmallisen kokonaisuuden. Hänen lukuisat maalauksensa kuvaavat Pohjois-Amerikan maisemien monimuotoisuutta, ja ne kertovat maalarin innostuksesta koskemattomaan, laajaan maahan. Silmiinpistävää on myös hänen mieltymyksensä laajoihin vesialueisiin, jotka usein täyttävät suuren osan maalauksista ja joissa heijastuvat horisontti, vuoret ja metsät. Giffordia pidettiin erittäin huolellisena ja perfektionistisena maalarina, joka maalasi usein kokonaisia päiviä, auringonnoususta auringonlaskuun, eikä sallinut kenenkään häiritä häntä. Sitten hän piti maalauksen mukanaan mahdollisimman pitkään, jotta hän voisi palata kankaan luo viikkoja tai jopa kuukausia myöhemmin ja lisätä siihen vielä muutaman viimeisen siveltimenvedon. Vasta kun se todella jätti hänen kriittisen katseensa alle epäilyksen, se oli valmis.