Omocha-e-maailma on taidetta, joka on tehty saamaan lasten silmät syttymään. Perinteistä japanilaista puupainomenetelmää käyttäen leikkimaailman motiiveja painettiin paperille. Motiivit leikattiin lakanoista ja niitä käytettiin luovaan leikkiin. Omocha-e on taidegrafiikkaa, joka luetaan ukiyo-e-taiteen tunnettuun lajiin. Taiteilija Shimizu Seifu on yksi tämän taidemuodon tunnetuimmista taiteilijoista. Seifu oli paljon enemmän kuin vain taiteilija. Japanilainen taiteilija omistautui suurella intensiteetillä ja intohimolla Japanin perinteisille leluille. Häntä pidetään "leluprofessorina", ja hän keräili intohimoisesti japanilaisia kansanleluja. Shimizu Seifun tie ei ollut suora. Hän oli menestyvän japanilaisen kauppayhtiön johtaja. Shimizu oli tutkinut japanilaisen taideperinteen elementtejä. Hän oli kalligrafi ja oli omistautunut runoudelle ja poetiikalle. Shimizu otti taiteellisia opintojaan Hiroshige III:lta, taiteilijalta, jonka perhe oli pitkään määrittänyt puupiirroksen taidetta.
1800-luvun puoliväliin mennessä Japani oli joutunut vieraiden kulttuurien vaikutteiden aallon alle. Kukoistava kauppavaihto toi Japaniin vaurautta. Japani oli maa, joka oli aina ollut avoin maahan tuleville kulttuurivaikutteille. Aina hyvin annosteltuina monet impulssit on sisällytetty maan perinteisiin ja kulttuuriin luopumatta sen omasta identiteetistä. Maailmanlaajuisen vaihdon lisääntyessä ja kiihtyessä alkoi japanilaisen perinteen muistamisen aika. Taidetutkijat epäilevät, että Shimizu Seifun tarkoituksena oli antaa julkaisujen kautta ääni rakkaudelleen leluja kohtaan. Seifua pidetään Takeuma-kain eli harrastushevoskerhon perustajana, jonka tarkoituksena oli edistää perinteisten kansanomaisen lelujen harrastamista. Monien eri muotojen tutkimisen ja tieteellisen havainnoinnin tulisi olla mahdollista ja sitä tulisi tukea. Seifu järjesti oman perusnäytekantansa pohjalta ensimmäiset leluaiheiset näyttelyt.
Shimizu Seifu maalasi kokoelmansa lelut ja teki niistä puupiirroksia. Laajan tietämyksensä ohella Seifu julkaisi kirjoja, joihin hän lisäsi omia kuvituksiaan. Työ, joka alkoi hänen oman kokoelmansa luetteloinnista ja jatkui hänen käynnistämiensä tieteellisten löytöjen kautta. Seifun kuvituksia pidetään kattavimpana, etnografisesti ja taiteellisesti merkittävimpänä teoksena japanilaisista kansanomaisista leluista. Tutkijat ja historioitsijat käyttävät puupiirroksia edelleen referenssinä, ja niitä pidetään japanilaisten taiteilijoiden inspiraationa. Alkuperäiset omocha-e-taulut oli tehty leikkiä varten, ja niistä tuli Shimizu Seifun aikana lelukuvia. Aitoja omocha-e:itä ei juuri ole, sillä ne ovat täyttäneet alkuperäisen tehtävänsä ja niitä on käytetty tuntikausia iloiseen leikkiin.
Omocha-e-maailma on taidetta, joka on tehty saamaan lasten silmät syttymään. Perinteistä japanilaista puupainomenetelmää käyttäen leikkimaailman motiiveja painettiin paperille. Motiivit leikattiin lakanoista ja niitä käytettiin luovaan leikkiin. Omocha-e on taidegrafiikkaa, joka luetaan ukiyo-e-taiteen tunnettuun lajiin. Taiteilija Shimizu Seifu on yksi tämän taidemuodon tunnetuimmista taiteilijoista. Seifu oli paljon enemmän kuin vain taiteilija. Japanilainen taiteilija omistautui suurella intensiteetillä ja intohimolla Japanin perinteisille leluille. Häntä pidetään "leluprofessorina", ja hän keräili intohimoisesti japanilaisia kansanleluja. Shimizu Seifun tie ei ollut suora. Hän oli menestyvän japanilaisen kauppayhtiön johtaja. Shimizu oli tutkinut japanilaisen taideperinteen elementtejä. Hän oli kalligrafi ja oli omistautunut runoudelle ja poetiikalle. Shimizu otti taiteellisia opintojaan Hiroshige III:lta, taiteilijalta, jonka perhe oli pitkään määrittänyt puupiirroksen taidetta.
1800-luvun puoliväliin mennessä Japani oli joutunut vieraiden kulttuurien vaikutteiden aallon alle. Kukoistava kauppavaihto toi Japaniin vaurautta. Japani oli maa, joka oli aina ollut avoin maahan tuleville kulttuurivaikutteille. Aina hyvin annosteltuina monet impulssit on sisällytetty maan perinteisiin ja kulttuuriin luopumatta sen omasta identiteetistä. Maailmanlaajuisen vaihdon lisääntyessä ja kiihtyessä alkoi japanilaisen perinteen muistamisen aika. Taidetutkijat epäilevät, että Shimizu Seifun tarkoituksena oli antaa julkaisujen kautta ääni rakkaudelleen leluja kohtaan. Seifua pidetään Takeuma-kain eli harrastushevoskerhon perustajana, jonka tarkoituksena oli edistää perinteisten kansanomaisen lelujen harrastamista. Monien eri muotojen tutkimisen ja tieteellisen havainnoinnin tulisi olla mahdollista ja sitä tulisi tukea. Seifu järjesti oman perusnäytekantansa pohjalta ensimmäiset leluaiheiset näyttelyt.
Shimizu Seifu maalasi kokoelmansa lelut ja teki niistä puupiirroksia. Laajan tietämyksensä ohella Seifu julkaisi kirjoja, joihin hän lisäsi omia kuvituksiaan. Työ, joka alkoi hänen oman kokoelmansa luetteloinnista ja jatkui hänen käynnistämiensä tieteellisten löytöjen kautta. Seifun kuvituksia pidetään kattavimpana, etnografisesti ja taiteellisesti merkittävimpänä teoksena japanilaisista kansanomaisista leluista. Tutkijat ja historioitsijat käyttävät puupiirroksia edelleen referenssinä, ja niitä pidetään japanilaisten taiteilijoiden inspiraationa. Alkuperäiset omocha-e-taulut oli tehty leikkiä varten, ja niistä tuli Shimizu Seifun aikana lelukuvia. Aitoja omocha-e:itä ei juuri ole, sillä ne ovat täyttäneet alkuperäisen tehtävänsä ja niitä on käytetty tuntikausia iloiseen leikkiin.
Sivu 1 / 2