Vuonna 1872 Yellowstonen ainutlaatuinen maisema katsottiin suojelun arvoiseksi, ja ensimmäinen kansallispuisto perustettiin. Läpipääsemätön maasto ei ollut pitkään aikaan vastuullisten poliitikkojen huomion kohteena. Vuonna 1871 tutkimusryhmä lähti tutkimaan Yhdysvaltojen länsiosia. Heidän joukossaan oli taiteilija Thomas Moran. Moran oli syntynyt Englannissa ja muuttanut vanhempiensa kanssa valtameren toiselle puolelle, kun teollinen Englanti ajautui taloudellisesti vaikeisiin aikoihin. Thomas Moran sai inspiraationsa Turnerin töistä. Englantilaiset taiteilijat pystyivät toteuttamaan taitavasti dematerialisoituja maalauksia, joiden vaikutus perustui valon ja värien leikkiin. Amerikassa Hudson River Schoolin maalaajat olivat määritelleet maisemamaalauksen standardit uudelleen. Thomas Cole oli yhdistyksen perustaja ja antoi harmonisen ilmapiirin luonnon ja väestön väliselle kehitykselle.
Thomas Moran oli ensimmäinen maalari, joka kuvasi dramaattisen maiseman massiiviset kanjonit ja kuplivat geysiirit. Hänen kuvaustensa ansiosta tietoisuus Yellowstonen ja Grand Canyonin suojelun tarpeesta juurtui yhteiskuntaan. Moran saavutti enemmän kuin pelkän kuvauksen. Hänen hieman ihannoidut kuvauksensa saivat myös yhteiskunnan katsomaan maisemaa kirkastuneella silmällä. Lahjakkuus, jolla vain harvat maalarit voisivat vakuuttaa. Moran omaksuu estetiikan, joka on ominaista Amerikan itärannikon taiteilijoille. Lempeän suodattimen tavoin hän levittää taidokkaan vaikutelman maan länsiosan villiin ja karuun maisemaan. Maalaus The Grand Canyon of Yellowstone vetoaa katsojaan sen erityisen värikkyyden vuoksi. Moranilla oli erinomaiset topografiset tiedot, jotka hän valon ja värien avulla irrotti todellisuudesta. Omien sanojensa mukaan taiteilija uskalsi lähestyä luonnon suurinta, kauneinta tai ihmeellisintä ja esitti teoksensa suurilla kankailla. Hän kutsui Grand Canyonin kuvaustaan hellästi "minun isoksi kuvakseni". Grand Canyon on Amerikan kulttuuri-identiteetin perusta. Moranin maalaus sai valmistuttuaan paikan Capitolissa ja varmisti maalarille taiteellisen menestyksen.
Thomas Moran oli kotonaan itärannikolla ja omaksui eurooppalaisen taiteen virtauksista tulleet impulssit. Taiteilija löysi aiheensa kuitenkin matkoillaan. Moran osallistui edelleen Yellowstonen tutkimusretkille ja vieraili Meksikossa ja Euroopassa. Vaikuttavien maisemakuviensa lisäksi hän kokeili myös kaupunkielämän ja teollisen kehityksen kuvaamista. Hän väritti luonnoksensa vesiväreillä ja antoi värien rikkauden virrata kankaalle ateljeessa. Moran korosti koko elämänsä ajan, kuinka varmasti hän pystyi muistinsa perusteella kokoamaan maiseman piirteet ja väriyhdistelmät yhteen ateljeessaan. Taidemaalari oli tuottelias yli kahdeksankymmenen vuoden iässä ja jätti jälkeensä vertaansa vailla olevan teoskokonaisuuden.
Vuonna 1872 Yellowstonen ainutlaatuinen maisema katsottiin suojelun arvoiseksi, ja ensimmäinen kansallispuisto perustettiin. Läpipääsemätön maasto ei ollut pitkään aikaan vastuullisten poliitikkojen huomion kohteena. Vuonna 1871 tutkimusryhmä lähti tutkimaan Yhdysvaltojen länsiosia. Heidän joukossaan oli taiteilija Thomas Moran. Moran oli syntynyt Englannissa ja muuttanut vanhempiensa kanssa valtameren toiselle puolelle, kun teollinen Englanti ajautui taloudellisesti vaikeisiin aikoihin. Thomas Moran sai inspiraationsa Turnerin töistä. Englantilaiset taiteilijat pystyivät toteuttamaan taitavasti dematerialisoituja maalauksia, joiden vaikutus perustui valon ja värien leikkiin. Amerikassa Hudson River Schoolin maalaajat olivat määritelleet maisemamaalauksen standardit uudelleen. Thomas Cole oli yhdistyksen perustaja ja antoi harmonisen ilmapiirin luonnon ja väestön väliselle kehitykselle.
Thomas Moran oli ensimmäinen maalari, joka kuvasi dramaattisen maiseman massiiviset kanjonit ja kuplivat geysiirit. Hänen kuvaustensa ansiosta tietoisuus Yellowstonen ja Grand Canyonin suojelun tarpeesta juurtui yhteiskuntaan. Moran saavutti enemmän kuin pelkän kuvauksen. Hänen hieman ihannoidut kuvauksensa saivat myös yhteiskunnan katsomaan maisemaa kirkastuneella silmällä. Lahjakkuus, jolla vain harvat maalarit voisivat vakuuttaa. Moran omaksuu estetiikan, joka on ominaista Amerikan itärannikon taiteilijoille. Lempeän suodattimen tavoin hän levittää taidokkaan vaikutelman maan länsiosan villiin ja karuun maisemaan. Maalaus The Grand Canyon of Yellowstone vetoaa katsojaan sen erityisen värikkyyden vuoksi. Moranilla oli erinomaiset topografiset tiedot, jotka hän valon ja värien avulla irrotti todellisuudesta. Omien sanojensa mukaan taiteilija uskalsi lähestyä luonnon suurinta, kauneinta tai ihmeellisintä ja esitti teoksensa suurilla kankailla. Hän kutsui Grand Canyonin kuvaustaan hellästi "minun isoksi kuvakseni". Grand Canyon on Amerikan kulttuuri-identiteetin perusta. Moranin maalaus sai valmistuttuaan paikan Capitolissa ja varmisti maalarille taiteellisen menestyksen.
Thomas Moran oli kotonaan itärannikolla ja omaksui eurooppalaisen taiteen virtauksista tulleet impulssit. Taiteilija löysi aiheensa kuitenkin matkoillaan. Moran osallistui edelleen Yellowstonen tutkimusretkille ja vieraili Meksikossa ja Euroopassa. Vaikuttavien maisemakuviensa lisäksi hän kokeili myös kaupunkielämän ja teollisen kehityksen kuvaamista. Hän väritti luonnoksensa vesiväreillä ja antoi värien rikkauden virrata kankaalle ateljeessa. Moran korosti koko elämänsä ajan, kuinka varmasti hän pystyi muistinsa perusteella kokoamaan maiseman piirteet ja väriyhdistelmät yhteen ateljeessaan. Taidemaalari oli tuottelias yli kahdeksankymmenen vuoden iässä ja jätti jälkeensä vertaansa vailla olevan teoskokonaisuuden.
Sivu 1 / 5