Oda syntyi samuraiklaaniin Japanissa, mikä tarkoitti, että hänen uransa oli jo ennalta määrätty. Hänen kohtalonsa oli siis tulla temppelin buddhalaiseksi oppineeksi. Tässä yhteydessä hänelle annettiin nimi Tōyō, kun taas hänen oikea nimensä unohdettiin. Hänet tunnetaan edelleen tällä nimellä: Sesshū Tōyō on Muromachi-kauden vaikutusvaltaisin japanilainen taiteilija. Vielä nykyäänkin häntä kunnioitetaan hänen taiteellisesta vaikutuksestaan. Oppinut munkki, joka otti inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja maalasi.
Tōyō osoitti jo nuoresta pitäen taiteellista lahjakkuutta, jota oli tarkoitus vaalia temppelissä. 1400-luvulla zen-temppelit eivät toimineet ainoastaan uskonpaikkoina. Uskonnon lisäksi he yhdistivät katon alle kulttuurin ja taiteen. Buddhalaisia zen-temppeleitä pidettiin aikansa kulttuurikeskuksina, joissa opetettiin kalligrafian ja maalauksen alkeita. Siellä Tōyō tapasi opettajansa Shūbunin, toisen Japanin arvostetuimmista taiteilijoista. Hän ei opettanut hänelle ainoastaan maalausta ja kalligrafiaa, vaan myös yksivärisen taiteen tyyliä. Opettajansa tavoin Tōyō tuli myöhemmin tunnetuksi siveltimenvedoistaan ja yksityiskohtaisista maisemistaan. Sitä ennen hänen oli kuitenkin matkustettava Kiinaan oppiakseen ja omaksuakseen perinteen, jota hänen kotimaassaan Japanissa ei vielä tunnettu.
Vuonna 1466 munkin elämä muuttui, sillä hän ei ollut tyytyväinen temppelin elämään eikä ollut kiinnostunut politiikasta. Hän pääsi matkustamaan Kiinaan kiertotietä, joka hänen oli suoritettava inkognito ostomunkkina. Hän luopui nimestä Tōyō, joka hänelle oli annettu aiemmin. Sen tilalle hän antoi itselleen oman nimen, jonka oli määrä korostaa hänen pyrkimyksiään taiteilijana: Sesshū. Siitä lähtien tämä oli hänen taiteilijanimensä, joka kulki yli kansallisten rajojen ja vakiintui myös hänen kotimaassaan. Kiinan kauniiden maisemien ja Song-dynastioiden maisemamaalausten innoittamana myös hänen tyylinsä muuttui. Hän otti käyttöön tussimaalauksen, joka on muinainen kiinalainen perinne. Sen avulla hän loi erittäin yksityiskohtaisia maisemamaalauksia ympäristöstään tai uskonnollisesti inspiroituneita taideteoksia. Sesshū saavutti monokromaattisen tussimaalauksen mestarin aseman ja siten entistä suuremman suosion, nyt myös kotimaassaan, jonne hän palasi ja perusti oman ateljeen. Siellä hän loi kuuluisan teoksensa Shikansui ("Pitkä maisemakäärö"), jonka pituus on 15,85 metriä ja jonka ansiosta hänestä tuli legenda. Legenda, joka toi perinteisen kiinalaisen taidemuodon Japaniin, jossa se vakiintui zen-munkkien perinteeksi: tussimaalaustaiteen.
Oda syntyi samuraiklaaniin Japanissa, mikä tarkoitti, että hänen uransa oli jo ennalta määrätty. Hänen kohtalonsa oli siis tulla temppelin buddhalaiseksi oppineeksi. Tässä yhteydessä hänelle annettiin nimi Tōyō, kun taas hänen oikea nimensä unohdettiin. Hänet tunnetaan edelleen tällä nimellä: Sesshū Tōyō on Muromachi-kauden vaikutusvaltaisin japanilainen taiteilija. Vielä nykyäänkin häntä kunnioitetaan hänen taiteellisesta vaikutuksestaan. Oppinut munkki, joka otti inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja maalasi.
Tōyō osoitti jo nuoresta pitäen taiteellista lahjakkuutta, jota oli tarkoitus vaalia temppelissä. 1400-luvulla zen-temppelit eivät toimineet ainoastaan uskonpaikkoina. Uskonnon lisäksi he yhdistivät katon alle kulttuurin ja taiteen. Buddhalaisia zen-temppeleitä pidettiin aikansa kulttuurikeskuksina, joissa opetettiin kalligrafian ja maalauksen alkeita. Siellä Tōyō tapasi opettajansa Shūbunin, toisen Japanin arvostetuimmista taiteilijoista. Hän ei opettanut hänelle ainoastaan maalausta ja kalligrafiaa, vaan myös yksivärisen taiteen tyyliä. Opettajansa tavoin Tōyō tuli myöhemmin tunnetuksi siveltimenvedoistaan ja yksityiskohtaisista maisemistaan. Sitä ennen hänen oli kuitenkin matkustettava Kiinaan oppiakseen ja omaksuakseen perinteen, jota hänen kotimaassaan Japanissa ei vielä tunnettu.
Vuonna 1466 munkin elämä muuttui, sillä hän ei ollut tyytyväinen temppelin elämään eikä ollut kiinnostunut politiikasta. Hän pääsi matkustamaan Kiinaan kiertotietä, joka hänen oli suoritettava inkognito ostomunkkina. Hän luopui nimestä Tōyō, joka hänelle oli annettu aiemmin. Sen tilalle hän antoi itselleen oman nimen, jonka oli määrä korostaa hänen pyrkimyksiään taiteilijana: Sesshū. Siitä lähtien tämä oli hänen taiteilijanimensä, joka kulki yli kansallisten rajojen ja vakiintui myös hänen kotimaassaan. Kiinan kauniiden maisemien ja Song-dynastioiden maisemamaalausten innoittamana myös hänen tyylinsä muuttui. Hän otti käyttöön tussimaalauksen, joka on muinainen kiinalainen perinne. Sen avulla hän loi erittäin yksityiskohtaisia maisemamaalauksia ympäristöstään tai uskonnollisesti inspiroituneita taideteoksia. Sesshū saavutti monokromaattisen tussimaalauksen mestarin aseman ja siten entistä suuremman suosion, nyt myös kotimaassaan, jonne hän palasi ja perusti oman ateljeen. Siellä hän loi kuuluisan teoksensa Shikansui ("Pitkä maisemakäärö"), jonka pituus on 15,85 metriä ja jonka ansiosta hänestä tuli legenda. Legenda, joka toi perinteisen kiinalaisen taidemuodon Japaniin, jossa se vakiintui zen-munkkien perinteeksi: tussimaalaustaiteen.
Sivu 1 / 1