Tsukioka Yoshitoshin elämää ja työtä muokkasi syvästi kahden kulttuurin törmäys, jotka eivät olisi voineet olla erilaisempia. Feodaalisen Japanin maailmaan syntynyt Yoshitoshi kasvoi Japanin murenevan shogun-imperiumin sisällissodissa. Maailmaa leimasivat sotapäälliköt, väkivalta ja samuraiden, Japanin soturikastin, kunniakoodi. Japanilainen kulttuuri muotoutui vuosisatojen aikana, jolloin se oli eristyksissä ympäristöstään. Vuonna 1853 länsimainen kulttuuri tunkeutui tähän eristettyyn maailmaan Yhdysvaltain tykkiveneiden muodossa, mikä pakotti taloudelliseen avautumiseen. 1800-luvun länsimaisella kulttuurilla oli järkyttävä vaikutus teknisesti ja sotilaallisesti toivottoman huonompiin japanilaisiin. Yoshitoshi osoitti aluksi suurta kiinnostusta länsimaista kulttuuria kohtaan. Kulttuurishokki sai taiteilijan kuitenkin lopulta palaamaan perinteisiin japanilaisiin taide- ja ilmaisumuotoihin.
Yoshitoshi kasvoi samurai-kulttuurissa, ja 11-vuotiaana hänestä tuli perinteisen japanilaisen puunveiston mestarin Utagawa Kunivoshin oppipoika. Tämä japanilainen taidemuoto joutui paineen alaiseksi, kun uusi massatuotanto, litografia ja valokuvaus, alkoi taloudellisesti ja teknisesti avautua länteen. Yoshitoshin puupiirrokset olivat suosittuja Japanissa 1800-luvun loppupuolella, ja hän onnistui myös julkaisemaan länsimaisiin malleihin perustuvissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Hänen taidemuotonsa katosi kuitenkin hitaasti kulttuurikontekstista. Modernin Japanin syntymisen myötä Yoshitoshi ja hänen taiteensa katosivat yleisestä muistista ja löydettiin uudelleen vasta 1970-luvulla. Nykyään Yoshitoshia pidetään japanilaisen puupiirrostaiteen viimeisenä edustajana.
Yoshitoshin suosio Meiji-kauden Japanissa on osittain protesti keisarillisen Japanin länsimaistumistendenssejä vastaan ja osittain hänen repertuaarinsa ansiota. Erityisesti hänen varhaisille teoksilleen olivat tyypillisiä äärimmäiset kuoleman ja väkivallan kuvaukset. Ne vastasivat siten useimpien japanilaisten elämänkokemusta tämän aikakauden sisällissodissa. Liiallinen väkivalta ja laittomuus olivat arkipäivää. Sivilisaatioiden yhteentörmäys jätti jälkeensä juurettomuuden ja kaaoksen tunteen. Kaikki tämä näkyy Yoshitoshin leikkauksissa.
Tsukioka Yoshitoshin elämää ja työtä muokkasi syvästi kahden kulttuurin törmäys, jotka eivät olisi voineet olla erilaisempia. Feodaalisen Japanin maailmaan syntynyt Yoshitoshi kasvoi Japanin murenevan shogun-imperiumin sisällissodissa. Maailmaa leimasivat sotapäälliköt, väkivalta ja samuraiden, Japanin soturikastin, kunniakoodi. Japanilainen kulttuuri muotoutui vuosisatojen aikana, jolloin se oli eristyksissä ympäristöstään. Vuonna 1853 länsimainen kulttuuri tunkeutui tähän eristettyyn maailmaan Yhdysvaltain tykkiveneiden muodossa, mikä pakotti taloudelliseen avautumiseen. 1800-luvun länsimaisella kulttuurilla oli järkyttävä vaikutus teknisesti ja sotilaallisesti toivottoman huonompiin japanilaisiin. Yoshitoshi osoitti aluksi suurta kiinnostusta länsimaista kulttuuria kohtaan. Kulttuurishokki sai taiteilijan kuitenkin lopulta palaamaan perinteisiin japanilaisiin taide- ja ilmaisumuotoihin.
Yoshitoshi kasvoi samurai-kulttuurissa, ja 11-vuotiaana hänestä tuli perinteisen japanilaisen puunveiston mestarin Utagawa Kunivoshin oppipoika. Tämä japanilainen taidemuoto joutui paineen alaiseksi, kun uusi massatuotanto, litografia ja valokuvaus, alkoi taloudellisesti ja teknisesti avautua länteen. Yoshitoshin puupiirrokset olivat suosittuja Japanissa 1800-luvun loppupuolella, ja hän onnistui myös julkaisemaan länsimaisiin malleihin perustuvissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Hänen taidemuotonsa katosi kuitenkin hitaasti kulttuurikontekstista. Modernin Japanin syntymisen myötä Yoshitoshi ja hänen taiteensa katosivat yleisestä muistista ja löydettiin uudelleen vasta 1970-luvulla. Nykyään Yoshitoshia pidetään japanilaisen puupiirrostaiteen viimeisenä edustajana.
Yoshitoshin suosio Meiji-kauden Japanissa on osittain protesti keisarillisen Japanin länsimaistumistendenssejä vastaan ja osittain hänen repertuaarinsa ansiota. Erityisesti hänen varhaisille teoksilleen olivat tyypillisiä äärimmäiset kuoleman ja väkivallan kuvaukset. Ne vastasivat siten useimpien japanilaisten elämänkokemusta tämän aikakauden sisällissodissa. Liiallinen väkivalta ja laittomuus olivat arkipäivää. Sivilisaatioiden yhteentörmäys jätti jälkeensä juurettomuuden ja kaaoksen tunteen. Kaikki tämä näkyy Yoshitoshin leikkauksissa.
Sivu 1 / 3