Sivu 1 / 2
Vilhelm Kyhn, merkittävä tanskalainen maisemamaalari ja Tanskan kuninkaallisen taideakatemian entinen professori, jolla oli vertaansa vailla oleva silmä luonnon yksityiskohtiin ja hienovaraisuuksiin, nousi Tanskan taiteen kultakauden loistavaksi tähdeksi. Kyhn syntyi 30. maaliskuuta 1819 Kööpenhaminassa ja kuoli 11. toukokuuta 1903 Frederiksbergissä. Hän jätti jälkeensä monikerroksisen taiteellisen perinnön, jota ihaillaan ja juhlitaan tänäkin päivänä. Hänen elämänsä, jota leimasivat taiteellinen pyrkimys ja pedagoginen intohimo, on vaikuttava esimerkki sammumattomasta tiedonjanosta ja päättäväisyydestä jakaa sitä muiden kanssa. Carl Gottlieb Kyhnin ja Sara Marie Hendriksenin poika Vilhelm Kyhn aloitti ammatillisen uransa kauppayhtiössä, mutta päätti nopeasti taiteilijan urasta. Kööpenhaminan taideakatemiasta tuli hänen kotinsa, jossa hän suoritti klassismin opintoja TAITEENTEKIJÄ0:n ja historiamaalari TAITEENTEKIJÄ1:n johdolla. Hän sai vaikutteita myös Niels Lauritz Høyenilta sekä runoilijalta ja filosofilta N. F. N. F. S. Grundtvig. Kyhn hioi tekniikkaansa, kunnes hän saavutti ensimmäisen merkittävän menestyksensä debytoidessaan Charlottenborgin kevätnäyttelyssä Kööpenhaminassa vuonna 1843.
Hänen taiteilijaelämäänsä leimasi jatkuva tiedon ja jatkokehityksen etsintä. Tämä näkyi myös hänen lukuisissa matkoissaan, jotka hän teki Ranskaan ja Italiaan akatemian stipendin turvin vuonna 1850. Jatko-opintomatkat veivät hänet Ruotsiin, Norjaan ja Pariisiin, ja jokainen vierailu laajensi hänen taidekäsitystään ja laajensi hänen repertuaariaan. Elämänsä loppupuolella Kyhn omistautui opettamiselle ja avasi oman piirustus- ja maalauskoulunsa, josta tuli nopeasti vetonaula nuorille, tyytymättömille taiteilijoille ja akatemian opiskelijoille, jotka tunnettiin nimellä "Cave Academy". Tästä ryhmästä tuli Laurits Tuxenin vuonna 1882 perustaman "Kunstnernes Frie Studieskolerin" edeltäjä. Vuosina 1865-1895 hän johti myös naisille suunnattua maalaustaidekoulua, Tegneskolen for Kvinderia, joka tarjosi naisille taidekoulutusta, sillä heiltä oli kielletty pääsy taideakatemiaan vuoteen 1888 asti.
Kyhnin teokset, jotka nykyään jäljennetään taidegrafiikoina äärimmäisen tarkasti, todistavat hänen rakkaudestaan tanskalaiseen maisemaan ja hänen halustaan vangita sen kauneus väreihin ja muotoihin. Vaikka hän puolusti juuriaan ja Eckersbergin maalaustaiteen koulukunnan taiteellisia periaatteita, hän kokeili ulkoilmamaalausta ranskalaisen Barbizonin koulukunnan taiteilijoiden tapaan. Hänen ymmärryksensä valosta ja varjosta sekä tapa, jolla hän vangitsi maalauksiinsa erilaisia tunnelmia, erottaa hänet muista ja tekee hänen teoksistaan arvokkaita keräilykohteita. Vilhelm Kyhnin taiteellinen matka, hänen sitoutumisensa tietämyksensä jakamiseen ja hänen omistautumisensa tanskalaiselle maisemalle näkyvät jokaisessa hänen teoksessaan. Vaikka Kyhn ei ole enää keskuudessamme, hänen taiteellinen perintönsä elää hänen teostensa taidegrafiikoissa, jotka on tuotettu äärimmäisen huolellisesti ja tarkasti, jotta ne vastaisivat alkuperäistä teosta. Hän inspiroi edelleen taiteilijoita ja taiteen ystäviä, ja hänen nimensä yhdistetään aina tanskalaisen taiteen kultakauteen.
Vilhelm Kyhn, merkittävä tanskalainen maisemamaalari ja Tanskan kuninkaallisen taideakatemian entinen professori, jolla oli vertaansa vailla oleva silmä luonnon yksityiskohtiin ja hienovaraisuuksiin, nousi Tanskan taiteen kultakauden loistavaksi tähdeksi. Kyhn syntyi 30. maaliskuuta 1819 Kööpenhaminassa ja kuoli 11. toukokuuta 1903 Frederiksbergissä. Hän jätti jälkeensä monikerroksisen taiteellisen perinnön, jota ihaillaan ja juhlitaan tänäkin päivänä. Hänen elämänsä, jota leimasivat taiteellinen pyrkimys ja pedagoginen intohimo, on vaikuttava esimerkki sammumattomasta tiedonjanosta ja päättäväisyydestä jakaa sitä muiden kanssa. Carl Gottlieb Kyhnin ja Sara Marie Hendriksenin poika Vilhelm Kyhn aloitti ammatillisen uransa kauppayhtiössä, mutta päätti nopeasti taiteilijan urasta. Kööpenhaminan taideakatemiasta tuli hänen kotinsa, jossa hän suoritti klassismin opintoja TAITEENTEKIJÄ0:n ja historiamaalari TAITEENTEKIJÄ1:n johdolla. Hän sai vaikutteita myös Niels Lauritz Høyenilta sekä runoilijalta ja filosofilta N. F. N. F. S. Grundtvig. Kyhn hioi tekniikkaansa, kunnes hän saavutti ensimmäisen merkittävän menestyksensä debytoidessaan Charlottenborgin kevätnäyttelyssä Kööpenhaminassa vuonna 1843.
Hänen taiteilijaelämäänsä leimasi jatkuva tiedon ja jatkokehityksen etsintä. Tämä näkyi myös hänen lukuisissa matkoissaan, jotka hän teki Ranskaan ja Italiaan akatemian stipendin turvin vuonna 1850. Jatko-opintomatkat veivät hänet Ruotsiin, Norjaan ja Pariisiin, ja jokainen vierailu laajensi hänen taidekäsitystään ja laajensi hänen repertuaariaan. Elämänsä loppupuolella Kyhn omistautui opettamiselle ja avasi oman piirustus- ja maalauskoulunsa, josta tuli nopeasti vetonaula nuorille, tyytymättömille taiteilijoille ja akatemian opiskelijoille, jotka tunnettiin nimellä "Cave Academy". Tästä ryhmästä tuli Laurits Tuxenin vuonna 1882 perustaman "Kunstnernes Frie Studieskolerin" edeltäjä. Vuosina 1865-1895 hän johti myös naisille suunnattua maalaustaidekoulua, Tegneskolen for Kvinderia, joka tarjosi naisille taidekoulutusta, sillä heiltä oli kielletty pääsy taideakatemiaan vuoteen 1888 asti.
Kyhnin teokset, jotka nykyään jäljennetään taidegrafiikoina äärimmäisen tarkasti, todistavat hänen rakkaudestaan tanskalaiseen maisemaan ja hänen halustaan vangita sen kauneus väreihin ja muotoihin. Vaikka hän puolusti juuriaan ja Eckersbergin maalaustaiteen koulukunnan taiteellisia periaatteita, hän kokeili ulkoilmamaalausta ranskalaisen Barbizonin koulukunnan taiteilijoiden tapaan. Hänen ymmärryksensä valosta ja varjosta sekä tapa, jolla hän vangitsi maalauksiinsa erilaisia tunnelmia, erottaa hänet muista ja tekee hänen teoksistaan arvokkaita keräilykohteita. Vilhelm Kyhnin taiteellinen matka, hänen sitoutumisensa tietämyksensä jakamiseen ja hänen omistautumisensa tanskalaiselle maisemalle näkyvät jokaisessa hänen teoksessaan. Vaikka Kyhn ei ole enää keskuudessamme, hänen taiteellinen perintönsä elää hänen teostensa taidegrafiikoissa, jotka on tuotettu äärimmäisen huolellisesti ja tarkasti, jotta ne vastaisivat alkuperäistä teosta. Hän inspiroi edelleen taiteilijoita ja taiteen ystäviä, ja hänen nimensä yhdistetään aina tanskalaisen taiteen kultakauteen.