Alankomaiden Middelburgissa vuonna 1593 syntynyt ja Delftissä 7. maaliskuuta 1657 kuollut Balthasar van der Ast teki itsensä kuolemattomaksi taiteellisella työllään asetelmamaalarina. Hänen teoksistaan tehty taidegrafiikka on kuin ikkuna 1600-luvun hollantilaisen maalaustaiteen maailmaan, joka oli nousevan kaupan ja vaurauden aikaa, mikä näkyy hänen teostensa tarkkaan toteutetuissa yksityiskohdissa. Jokainen siveltimenveto, jokainen värin vivahde hänen kukkien, hedelmien ja etanankuorien kuvauksissaan paljastaa arvostuksen kaunista ja katoavaa maailmassa.
Balthasar van der Astin elämää muokkasivat taide ja perhe. Isän kuoleman jälkeen hän muutti sisarensa Marian luo, joka oli naimisissa tunnetun kukkamaalarin TAITEILIJA0 vanhempi kanssa. Tämän vaikutuksesta van der Ast kehitti oman ainutlaatuisen tyylinsä. Hän erikoistui asetelmiin, mutta elävöitti sommitelmiaan lisäelementeillä, kuten hyönteisillä ja liskoilla. Häntä kiehtoivat erityisesti kiinalaiset kulhot, jotka päätyivät varakkaiden hollantilaisten omistukseen Itä-Aasian kanssa käytävän vilkkaan kaupan seurauksena. Hän ikuisti nämä esineet maalauksissaan lähes pakkomielteisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Hänen intohimonsa yksityiskohtiin ja symboliikkaan teki hänestä taiteensa mestarin. Hänen maalauksissaan hyönteisillä on osittain symbolisia tehtäviä, ja ne edustavat katoavaisuutta ja katoavaisuutta. Herkkä perhonen viittaa kukkien nopeaan katoavaisuuteen, kun taas muut hyönteiset viittaavat hedelmien katoavaisuuteen. Huolimatta joidenkin kukkien vuodenaikojen yhteensopimattomuudesta van der Ast kuvasi ne yhdessä maalauksessa ja loi siten ajattoman kauneuden, joka paljastuu hänen teoksissaan.
Kaksi lähimenneisyyden erityistapahtumaa on tuonut Balthasar van der Astin takaisin valokeilaan. Vuonna 2016 maalaajan vuosikymmeniä kadoksissa ollut maalaus löydettiin sattumalta uudelleen Bonnissa sijaitsevasta yksityiskodista. Löytö herätti ihailun aallon ja johti näyttelyyn Aachenin Suermondt-Ludwig-museossa ja Gothan Herzogliches Museumissa. Vain vuotta myöhemmin, vuonna 2017, toisen maailmansodan aikana varastettu van der Astin maalaus palasi Suermondt-Ludwigin museoon. Balthasar van der Astin taidegrafiikka on enemmän kuin vain jäljennös taideteoksesta. Se on kunnianosoitus taiteilijalle ja ajalle, jolloin hän eli, ja se on linkki menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Sen avulla voimme nauttia ja arvostaa omassa kodissamme kauneutta ja katoavaisuutta, jonka van der Ast on niin vaikuttavasti tuonut kankaalle.
Alankomaiden Middelburgissa vuonna 1593 syntynyt ja Delftissä 7. maaliskuuta 1657 kuollut Balthasar van der Ast teki itsensä kuolemattomaksi taiteellisella työllään asetelmamaalarina. Hänen teoksistaan tehty taidegrafiikka on kuin ikkuna 1600-luvun hollantilaisen maalaustaiteen maailmaan, joka oli nousevan kaupan ja vaurauden aikaa, mikä näkyy hänen teostensa tarkkaan toteutetuissa yksityiskohdissa. Jokainen siveltimenveto, jokainen värin vivahde hänen kukkien, hedelmien ja etanankuorien kuvauksissaan paljastaa arvostuksen kaunista ja katoavaa maailmassa.
Balthasar van der Astin elämää muokkasivat taide ja perhe. Isän kuoleman jälkeen hän muutti sisarensa Marian luo, joka oli naimisissa tunnetun kukkamaalarin TAITEILIJA0 vanhempi kanssa. Tämän vaikutuksesta van der Ast kehitti oman ainutlaatuisen tyylinsä. Hän erikoistui asetelmiin, mutta elävöitti sommitelmiaan lisäelementeillä, kuten hyönteisillä ja liskoilla. Häntä kiehtoivat erityisesti kiinalaiset kulhot, jotka päätyivät varakkaiden hollantilaisten omistukseen Itä-Aasian kanssa käytävän vilkkaan kaupan seurauksena. Hän ikuisti nämä esineet maalauksissaan lähes pakkomielteisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Hänen intohimonsa yksityiskohtiin ja symboliikkaan teki hänestä taiteensa mestarin. Hänen maalauksissaan hyönteisillä on osittain symbolisia tehtäviä, ja ne edustavat katoavaisuutta ja katoavaisuutta. Herkkä perhonen viittaa kukkien nopeaan katoavaisuuteen, kun taas muut hyönteiset viittaavat hedelmien katoavaisuuteen. Huolimatta joidenkin kukkien vuodenaikojen yhteensopimattomuudesta van der Ast kuvasi ne yhdessä maalauksessa ja loi siten ajattoman kauneuden, joka paljastuu hänen teoksissaan.
Kaksi lähimenneisyyden erityistapahtumaa on tuonut Balthasar van der Astin takaisin valokeilaan. Vuonna 2016 maalaajan vuosikymmeniä kadoksissa ollut maalaus löydettiin sattumalta uudelleen Bonnissa sijaitsevasta yksityiskodista. Löytö herätti ihailun aallon ja johti näyttelyyn Aachenin Suermondt-Ludwig-museossa ja Gothan Herzogliches Museumissa. Vain vuotta myöhemmin, vuonna 2017, toisen maailmansodan aikana varastettu van der Astin maalaus palasi Suermondt-Ludwigin museoon. Balthasar van der Astin taidegrafiikka on enemmän kuin vain jäljennös taideteoksesta. Se on kunnianosoitus taiteilijalle ja ajalle, jolloin hän eli, ja se on linkki menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Sen avulla voimme nauttia ja arvostaa omassa kodissamme kauneutta ja katoavaisuutta, jonka van der Ast on niin vaikuttavasti tuonut kankaalle.
Sivu 1 / 1