Brittiläinen taidemaalari Ford Madox Brown katsoo meitä tyytymättömänä, lähes huulet pyöreinä, yhdestä kuuluisimmista maalauksistaan. "The Last of England" -teoksen (1852-55) mallina ei ollut vain hän itse, vaan myös hänen toinen vaimonsa Emma ja heidän pieni tyttärensä Catherine Emily. Kun vaalea tyttö kurkistaa ilkikurisesti naisen selän takaa ja puree omenaa, vaimo katsoo kaihoisasti kaukaisuuteen. Vene, jossa hän on, keinuu aalloilla, sataa ja on kylmä. Doverin valkoiset kalliot katoavat hitaasti kaukaisuuteen.
Voidakseen kuvata nämä tarkat ilmeet Madox Brown laittoi perheensä istumaan ulkona huonolla säällä mallina. Niinpä hän pystyi tietysti jäljittelemään vaimonsa surullisen ilmeen erittäin realistisesti. Ja jopa maalari itse näyttää menettäneen iloisuutensa englantilaisessa sateisessa säässä. Maalarin pyrkimys lähes äärimmäisen naturalistiseen ja realistiseen esitykseen oli yhteistä 1800-luvun puolivälissä Englannissa kohua herättäneiden preraafaliittitaiteilijoiden kanssa. Tämä taiteilijaryhmä, jonka kantava voima oli taidemaalari ja runoilija Dante Gabriel Rossetti, halusi myös kaikin keinoin pysyä teoksissaan uskollisena luonnolle ja maalata sitä kaikkine yksityiskohtineen. Ford Madox Ford osoitti jo varhain kiinnostuksensa realistiseen ja todenmukaiseen esittämiseen. Jo 1840-luvulla hän tutki Lontoon University Collegessa ruumiita oppiakseen tuntemaan ihmiskehon ja pystyäkseen lopulta maalaamaan sen sellaisena kuin se todella oli. Realistisen maalaustyylinsä vuoksi häntä verrataankin saksalaiseen taidemaalariin Adolph Menzeliin, jota pidetään 1800-luvun realismin määrittelevänä taiteilijana. Ford Madox Brown loi maalauksia historiallisista aiheista, mutta ikuisti myös aikansa aiheita kankaalle. Koska hän itse oli hyvin yhteiskunnallisesti sitoutunut, hän käsittelee joissakin teoksissaan myös nykyajan yhteiskunnallisia ongelmia ja huolenaiheita.
Ford Madox Brownilla oli läheinen ja pitkäaikainen ystävyyssuhde Dante Gabriel Rossettin kanssa. Hänen vanhimman tyttärensä Emma Lucy, joka oli peräisin hänen ensimmäisestä avioliitostaan, asui jopa jonkin aikaa Rossettin perheen kanssa ja meni lopulta naimisiin Danten veljen kanssa. Taiteellisesti Ford Madox Brown ja Dante Gabriel Rossetti eivät kuitenkaan aina olleet samaa mieltä. Vuonna 1848 Rossetti oli lyhyen aikaa Ford Madox Brownin oppilaana, joka opetti häntä maalaamaan. Lopulta vapaamielinen Rossetti ei kuitenkaan kyennyt hyväksymään Madox Brownin edustamia vanhoja akateemisia opetusmenetelmiä. Preraafaliittien johtajana Rossetti hylkäsi juuri tämän akateemisen maalaustaiteen. Tämä oli ehkä yksi syy siihen, että Ford Madox Brown ei liittynyt tähän taiteilijaryhmään. Hän halusi pysyä itsenäisenä, olla sitoutumatta manifestiin ja maalata mitä ja miten halusi. Madox Brown otti kuitenkin elävästi loistavien värien käytön haltuunsa preraafaliiteilta.
Brittiläinen taidemaalari Ford Madox Brown katsoo meitä tyytymättömänä, lähes huulet pyöreinä, yhdestä kuuluisimmista maalauksistaan. "The Last of England" -teoksen (1852-55) mallina ei ollut vain hän itse, vaan myös hänen toinen vaimonsa Emma ja heidän pieni tyttärensä Catherine Emily. Kun vaalea tyttö kurkistaa ilkikurisesti naisen selän takaa ja puree omenaa, vaimo katsoo kaihoisasti kaukaisuuteen. Vene, jossa hän on, keinuu aalloilla, sataa ja on kylmä. Doverin valkoiset kalliot katoavat hitaasti kaukaisuuteen.
Voidakseen kuvata nämä tarkat ilmeet Madox Brown laittoi perheensä istumaan ulkona huonolla säällä mallina. Niinpä hän pystyi tietysti jäljittelemään vaimonsa surullisen ilmeen erittäin realistisesti. Ja jopa maalari itse näyttää menettäneen iloisuutensa englantilaisessa sateisessa säässä. Maalarin pyrkimys lähes äärimmäisen naturalistiseen ja realistiseen esitykseen oli yhteistä 1800-luvun puolivälissä Englannissa kohua herättäneiden preraafaliittitaiteilijoiden kanssa. Tämä taiteilijaryhmä, jonka kantava voima oli taidemaalari ja runoilija Dante Gabriel Rossetti, halusi myös kaikin keinoin pysyä teoksissaan uskollisena luonnolle ja maalata sitä kaikkine yksityiskohtineen. Ford Madox Ford osoitti jo varhain kiinnostuksensa realistiseen ja todenmukaiseen esittämiseen. Jo 1840-luvulla hän tutki Lontoon University Collegessa ruumiita oppiakseen tuntemaan ihmiskehon ja pystyäkseen lopulta maalaamaan sen sellaisena kuin se todella oli. Realistisen maalaustyylinsä vuoksi häntä verrataankin saksalaiseen taidemaalariin Adolph Menzeliin, jota pidetään 1800-luvun realismin määrittelevänä taiteilijana. Ford Madox Brown loi maalauksia historiallisista aiheista, mutta ikuisti myös aikansa aiheita kankaalle. Koska hän itse oli hyvin yhteiskunnallisesti sitoutunut, hän käsittelee joissakin teoksissaan myös nykyajan yhteiskunnallisia ongelmia ja huolenaiheita.
Ford Madox Brownilla oli läheinen ja pitkäaikainen ystävyyssuhde Dante Gabriel Rossettin kanssa. Hänen vanhimman tyttärensä Emma Lucy, joka oli peräisin hänen ensimmäisestä avioliitostaan, asui jopa jonkin aikaa Rossettin perheen kanssa ja meni lopulta naimisiin Danten veljen kanssa. Taiteellisesti Ford Madox Brown ja Dante Gabriel Rossetti eivät kuitenkaan aina olleet samaa mieltä. Vuonna 1848 Rossetti oli lyhyen aikaa Ford Madox Brownin oppilaana, joka opetti häntä maalaamaan. Lopulta vapaamielinen Rossetti ei kuitenkaan kyennyt hyväksymään Madox Brownin edustamia vanhoja akateemisia opetusmenetelmiä. Preraafaliittien johtajana Rossetti hylkäsi juuri tämän akateemisen maalaustaiteen. Tämä oli ehkä yksi syy siihen, että Ford Madox Brown ei liittynyt tähän taiteilijaryhmään. Hän halusi pysyä itsenäisenä, olla sitoutumatta manifestiin ja maalata mitä ja miten halusi. Madox Brown otti kuitenkin elävästi loistavien värien käytön haltuunsa preraafaliiteilta.
Sivu 1 / 3