Sivu 1 / 1
Harald Oskar Sohlbergilla oli lapsesta asti halu ryhtyä taiteilijaksi. Hänen turkiskauppiaana toiminut isänsä vaati kuitenkin, että hänen yksitoista lastaan, erityisesti poikiaan, "opiskelisivat jotain fiksua". Mutta koska nuori Harald ei ollut erityisen tarkkaavainen tai menestynyt luokassa ja lopetti koulunkäyntinsä varhain, hänelle jäi jäljelle vain vankka käsityökoulutus. Niinpä hän aloitti koristemaalarin oppisopimuskoulutuksen 16-vuotiaana. Sitten Harald Oskar Sohlbergia auttoi sattuma, tai pikemminkin perheen ystävä. Hän tunnisti nyt 20-vuotiaan taiteellisen lahjakkuuden ja suositteli tiukalle isälleen, että hänen poikansa saisi opiskella kuninkaallisessa piirustuskoulussa Christianiassa (nykyään Oslo). Niinpä hän päätyi opiskelemaan maalaustaiteilua Harriet Backer, Kristian Zahrtmann Erik Werenskiold ja Eilif Peterssen. He kaikki tunnettiin pohjoismaisesta estetiikasta, jossa oli runsaasti voimakkaita värejä, valoa ja varjoja. Sohlberg ei kuitenkaan saanut vaikutteita ainoastaan opettajiltaan, vaan hän opiskeli myös Paul Gauguin:n ja muiden symbolistien teoksia.
Ensimmäisen läpimurtonsa taiteilijana Sohlberg teki "Oslon valtionnäyttelyssä", jossa hän esitteli yhden maisemamaalauksensa. Norjan kansallisgalleria osti maalauksen. Se oli merkittävä menestys, joka toi hänelle paitsi stipendin Pariisiin, myös herätti taidekeräilijä ja mesenaatti Olaf Schoun kiinnostuksen. Tämän taloudellisen tuen turvin Sohlberg matkusti Rondanea ympäröivään vuoristomaailmaan, joka jätti häneen pysyvän vaikutuksen. Hän vangitsi karun maiseman villiä kauneutta lukuisiin tutkimuksiin ja akvarelleihin. Vuosia myöhemmin nämä vaikutelmat sisällytettiin hänen uusromanttisiin maisemamaalauksiinsa. 1900-luvun alussa Harald Oskar Sohlberg asui vaimonsa Lilin kanssa pienessä kaivoskaupungissa nimeltä Røros. Ympäristöä, jota luonnehtivat sulattamot ja teollistuminen, ei nykyään kuvailisi varsinaisesti maalaukselliseksi tai inspiroivaksi. Taiteilijalle Rørosissa vietetyt vuodet olivat kuitenkin hänen elämänsä hedelmällisimpiä aikoja. Hän kuvasi erityisesti jokapäiväisiä katukuvia, joissa hän kiinnitti uskomattoman paljon huomiota yksityiskohtiin - olipa kyse sitten mukulakivistä tai lennätinpylväistä. Vain yksi asia näkyi hänen kuvissaan harvoin: ihmisiä. Taiteilija oli paljon kiinnostuneempi teemoittelemaan heidän poissaoloaan.
Harald Oskar Sohlberg torjui koko elämänsä ajan väitteen, että häntä vain kuusi vuotta vanhempi Edvard Munch olisi vaikuttanut häneen. Tiettyjä yhtäläisyyksiä toki löytyy, mutta ne ovat kaiken kaikkiaan tyypillisiä 1900-luvun alun pohjoismaiselle taiteelle - väripaletista motiivivalintoihin, symboliikasta mystiikkaan. Lisäksi Sohlbergin maalauksista puuttuu se psykologinen komponentti, joka on luontainen Edvard Munchs:n töissä. Toisaalta Sohlbergin panteistisille näkemyksille on ominaista lämpö, joka puuttuu Munchin teoksista. Sohlberg ei kuitenkaan ollut vain taidemaalari vaan myös graafikko. Hänen graafinen työnsä oli tärkeä lisätulonlähde. Taiteilija kuoli syöpään 65-vuotiaana. Hänen 150-vuotissyntymäpäivänään Norjan posti julkaisi vuonna 2019 Sohlbergin erikoispostimerkin.
Harald Oskar Sohlbergilla oli lapsesta asti halu ryhtyä taiteilijaksi. Hänen turkiskauppiaana toiminut isänsä vaati kuitenkin, että hänen yksitoista lastaan, erityisesti poikiaan, "opiskelisivat jotain fiksua". Mutta koska nuori Harald ei ollut erityisen tarkkaavainen tai menestynyt luokassa ja lopetti koulunkäyntinsä varhain, hänelle jäi jäljelle vain vankka käsityökoulutus. Niinpä hän aloitti koristemaalarin oppisopimuskoulutuksen 16-vuotiaana. Sitten Harald Oskar Sohlbergia auttoi sattuma, tai pikemminkin perheen ystävä. Hän tunnisti nyt 20-vuotiaan taiteellisen lahjakkuuden ja suositteli tiukalle isälleen, että hänen poikansa saisi opiskella kuninkaallisessa piirustuskoulussa Christianiassa (nykyään Oslo). Niinpä hän päätyi opiskelemaan maalaustaiteilua Harriet Backer, Kristian Zahrtmann Erik Werenskiold ja Eilif Peterssen. He kaikki tunnettiin pohjoismaisesta estetiikasta, jossa oli runsaasti voimakkaita värejä, valoa ja varjoja. Sohlberg ei kuitenkaan saanut vaikutteita ainoastaan opettajiltaan, vaan hän opiskeli myös Paul Gauguin:n ja muiden symbolistien teoksia.
Ensimmäisen läpimurtonsa taiteilijana Sohlberg teki "Oslon valtionnäyttelyssä", jossa hän esitteli yhden maisemamaalauksensa. Norjan kansallisgalleria osti maalauksen. Se oli merkittävä menestys, joka toi hänelle paitsi stipendin Pariisiin, myös herätti taidekeräilijä ja mesenaatti Olaf Schoun kiinnostuksen. Tämän taloudellisen tuen turvin Sohlberg matkusti Rondanea ympäröivään vuoristomaailmaan, joka jätti häneen pysyvän vaikutuksen. Hän vangitsi karun maiseman villiä kauneutta lukuisiin tutkimuksiin ja akvarelleihin. Vuosia myöhemmin nämä vaikutelmat sisällytettiin hänen uusromanttisiin maisemamaalauksiinsa. 1900-luvun alussa Harald Oskar Sohlberg asui vaimonsa Lilin kanssa pienessä kaivoskaupungissa nimeltä Røros. Ympäristöä, jota luonnehtivat sulattamot ja teollistuminen, ei nykyään kuvailisi varsinaisesti maalaukselliseksi tai inspiroivaksi. Taiteilijalle Rørosissa vietetyt vuodet olivat kuitenkin hänen elämänsä hedelmällisimpiä aikoja. Hän kuvasi erityisesti jokapäiväisiä katukuvia, joissa hän kiinnitti uskomattoman paljon huomiota yksityiskohtiin - olipa kyse sitten mukulakivistä tai lennätinpylväistä. Vain yksi asia näkyi hänen kuvissaan harvoin: ihmisiä. Taiteilija oli paljon kiinnostuneempi teemoittelemaan heidän poissaoloaan.
Harald Oskar Sohlberg torjui koko elämänsä ajan väitteen, että häntä vain kuusi vuotta vanhempi Edvard Munch olisi vaikuttanut häneen. Tiettyjä yhtäläisyyksiä toki löytyy, mutta ne ovat kaiken kaikkiaan tyypillisiä 1900-luvun alun pohjoismaiselle taiteelle - väripaletista motiivivalintoihin, symboliikasta mystiikkaan. Lisäksi Sohlbergin maalauksista puuttuu se psykologinen komponentti, joka on luontainen Edvard Munchs:n töissä. Toisaalta Sohlbergin panteistisille näkemyksille on ominaista lämpö, joka puuttuu Munchin teoksista. Sohlberg ei kuitenkaan ollut vain taidemaalari vaan myös graafikko. Hänen graafinen työnsä oli tärkeä lisätulonlähde. Taiteilija kuoli syöpään 65-vuotiaana. Hänen 150-vuotissyntymäpäivänään Norjan posti julkaisi vuonna 2019 Sohlbergin erikoispostimerkin.