Jan Vermeer van Delftia pidetään nykyään yhtenä kultakauden kuuluisimmista hollantilaisista taidemaalareista. Elinaikanaan hän oli kohtalaisen menestynyt genremaalari, joka teki vain muutamia maalauksia. Näistä on nykyään jäljellä vain noin 37. Hänen muutamat maalauksensa, kuten "Tyttö, jolla on helmikorvakoru" tai "Piika maitokannun kanssa", kuuluvat kuitenkin maailman suosituimpiin ja kalleimpiin taideteoksiin. Vermeer maalasi erittäin huolellisesti ja käytti mielellään kalliita pigmenttejä. Suurin osa teoksista kuvaa kohtauksia keskiluokan kotielämästä. Hän teki myös joitakin kaupunkikuvia ja historiallisia maalauksia. Hänen erityisiä lahjojaan olivat hahmojen ja esineiden realistinen kuvaaminen sekä valon ja varjon kiehtovuus. Tämä teki hänen maalauksistaan niin ainutlaatuisia.
Vermeerin urasta tiedettiin pitkään vain vähän. Vielä nykyäänkin on monia aukkoja, jotka on täytetty arveluilla. Vermeerin isä oli kutoja ja taidekauppias. Perhe ei ollut varakas, mutta sillä oli tarpeeksi rahaa ostaakseen majatalon Delftistä ja pyörittääkseen sitä. Isänsä kuoltua vuonna 1652 Vermeer peri sekä taidekaupan että majatalon. Hän ei kuitenkaan näyttänyt olevan erityisen kiinnostunut liike-elämästä, vaan omistautui mieluummin maalaamiselle. Sitä, kenen kanssa Vermeer oli oppipoikana, ei ole dokumentoitu. Monet uskovat, että hän oli Carel Fabritius:n oppilas, joka puolestaan oli Rembrandtin oppilas. Toisten mukaan hän opetti itse ja käytti isänsä kontakteja taidekauppiaiden piirissä hankkiakseen asiantuntemusta. Hänen tyylinsä oli selvästi TAITEILIJAN1 vaikutteita, joten toiset ehdottavat, että hän joko opiskeli Utrechtin koulussa esimerkiksi TAITEILIJAN2 kanssa tai ainakin sai vaikutteita heidän töistään. Hänestä tuli Delftin maalarikillan jäsen vuonna 1653. Vermeerin läheisiin ystäviin kuului delftiläinen taidemaalari Leonard Bramer.
Vuonna 1653 Vermeer avioitui katolisen Catharine Bolnesin kanssa. Siksi Vermeer, joka oli kasvanut protestantiksi, kääntyi juuri ennen avioliittoa, oletettavasti tulevan anoppinsa Maria Thinsin pyynnöstä. Hän oli utrechtilaisen taidemaalarin Abraham Bloemaert kaukainen sukulainen ja huomattavasti Vermeeriä varakkaampi. Nuori pariskunta muutti siis hänen kanssaan hänen suureen taloonsa. Vermeer asui ja työskenteli siellä elämänsä loppuun asti. Hän oli perustanut studionsa talon toiseen kerrokseen. Pariskunta sai yhteensä 15 lasta, mutta neljä heistä kuoli ennen kastetta. Vermeer kuoli vuonna 1675 lyhyen sairauden jälkeen. Pahamaineinen katastrofivuosi oli iskenyt häneen pahasti ja tuhonnut hänet taloudellisesti. Hänen vaimonsa Catharine kirjoitti myöhemmin miehestään, että tämä menehtyi stressiin ja taloudellisiin paineisiin. Hän jätti vaimolleen ja 11 lapselleen huomattavat velat, ja perhe joutui myymään monia maalauksiaan ja intohimoisesti koottua taidekokoelmaansa selviytyäkseen.
Jan Vermeer van Delftia pidetään nykyään yhtenä kultakauden kuuluisimmista hollantilaisista taidemaalareista. Elinaikanaan hän oli kohtalaisen menestynyt genremaalari, joka teki vain muutamia maalauksia. Näistä on nykyään jäljellä vain noin 37. Hänen muutamat maalauksensa, kuten "Tyttö, jolla on helmikorvakoru" tai "Piika maitokannun kanssa", kuuluvat kuitenkin maailman suosituimpiin ja kalleimpiin taideteoksiin. Vermeer maalasi erittäin huolellisesti ja käytti mielellään kalliita pigmenttejä. Suurin osa teoksista kuvaa kohtauksia keskiluokan kotielämästä. Hän teki myös joitakin kaupunkikuvia ja historiallisia maalauksia. Hänen erityisiä lahjojaan olivat hahmojen ja esineiden realistinen kuvaaminen sekä valon ja varjon kiehtovuus. Tämä teki hänen maalauksistaan niin ainutlaatuisia.
Vermeerin urasta tiedettiin pitkään vain vähän. Vielä nykyäänkin on monia aukkoja, jotka on täytetty arveluilla. Vermeerin isä oli kutoja ja taidekauppias. Perhe ei ollut varakas, mutta sillä oli tarpeeksi rahaa ostaakseen majatalon Delftistä ja pyörittääkseen sitä. Isänsä kuoltua vuonna 1652 Vermeer peri sekä taidekaupan että majatalon. Hän ei kuitenkaan näyttänyt olevan erityisen kiinnostunut liike-elämästä, vaan omistautui mieluummin maalaamiselle. Sitä, kenen kanssa Vermeer oli oppipoikana, ei ole dokumentoitu. Monet uskovat, että hän oli Carel Fabritius:n oppilas, joka puolestaan oli Rembrandtin oppilas. Toisten mukaan hän opetti itse ja käytti isänsä kontakteja taidekauppiaiden piirissä hankkiakseen asiantuntemusta. Hänen tyylinsä oli selvästi TAITEILIJAN1 vaikutteita, joten toiset ehdottavat, että hän joko opiskeli Utrechtin koulussa esimerkiksi TAITEILIJAN2 kanssa tai ainakin sai vaikutteita heidän töistään. Hänestä tuli Delftin maalarikillan jäsen vuonna 1653. Vermeerin läheisiin ystäviin kuului delftiläinen taidemaalari Leonard Bramer.
Vuonna 1653 Vermeer avioitui katolisen Catharine Bolnesin kanssa. Siksi Vermeer, joka oli kasvanut protestantiksi, kääntyi juuri ennen avioliittoa, oletettavasti tulevan anoppinsa Maria Thinsin pyynnöstä. Hän oli utrechtilaisen taidemaalarin Abraham Bloemaert kaukainen sukulainen ja huomattavasti Vermeeriä varakkaampi. Nuori pariskunta muutti siis hänen kanssaan hänen suureen taloonsa. Vermeer asui ja työskenteli siellä elämänsä loppuun asti. Hän oli perustanut studionsa talon toiseen kerrokseen. Pariskunta sai yhteensä 15 lasta, mutta neljä heistä kuoli ennen kastetta. Vermeer kuoli vuonna 1675 lyhyen sairauden jälkeen. Pahamaineinen katastrofivuosi oli iskenyt häneen pahasti ja tuhonnut hänet taloudellisesti. Hänen vaimonsa Catharine kirjoitti myöhemmin miehestään, että tämä menehtyi stressiin ja taloudellisiin paineisiin. Hän jätti vaimolleen ja 11 lapselleen huomattavat velat, ja perhe joutui myymään monia maalauksiaan ja intohimoisesti koottua taidekokoelmaansa selviytyäkseen.
Sivu 1 / 2