Jean-Baptiste Oudry oli ranskalainen rokokoo-maalari, kaivertaja ja seinävaatteiden suunnittelija. Oudry oli kotoisin taiteilijaperheestä, ja hän aloitti taidemaalarin koulutuksen jo nuorena. Hänen isänsä Jacques Oudry oli taidemaalari, taidekauppias ja vuodesta 1706 alkaen Académie Saint Luc -akatemian johtaja. Se oli Académie Royalen ohella yksi maan tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista taidekouluista. Oudry luultavasti oppi ensimmäiset tekniikkansa isältään ennen kuin hän osallistui kursseille Saint-Luc- ja Royale-akatemioissa. Vuosina 1704-1707 häntä koulutti Michel Serre, Hyacinthe Raugaudin sukulainen. Tämän jälkeen Oudry oli oppipoikana Nicolas de Largillierren luona, joka oli Raugaudin suurin kilpailija ja yksi Pariisin seurapiirien arvostetuimmista muotokuvataiteilijoista. 22-vuotiaana Oudry hyväksyttiin virallisesti Académie Saint Luc -akatemian jäseneksi.
Vaikka Oudryn koulutus painottui muotokuvamaalaukseen, hän oli alusta alkaen kiinnostunut enemmän eläinmaalauksista ja asetelmista hollantilaisten Frans Snydersin tai Jan Fytin tyyliin. Maalariystävänsä Jean-Baptiste Massén kautta hän tapasi Beringhenin markiisin, joka tilasi häneltä useita tauluja. Markiisi oli niin tyytyväinen, että hän suositteli Oudrya pian sen jälkeen kuningas Ludvig XV:lle. Hänelle Oudry maalasi vuonna 1730 kuvan "Kuningas Ludvig XV metsästää peuraa Saint-Germainin metsässä". Tämän jälkeen Oudry maalasi vielä monia metsästyskohtauksia tai rakastamiaan metsästyskoiria. Oudryn maine levisi pian kansainvälisesti, ja hänellä oli monia ihailijoita ja asiakkaita, kuten Venäjän tsaari, Ruotsin tai Tanskan kuningasperhe. Hänen suurin asiakkaansa Ranskan ulkopuolella oli Mecklenburg-Schwerinin kristitty Ludwig II. Hän muun muassa tilasi Versailles'n eläintarhasta sarjan eläimiä esittäviä maalauksia elävän kokoisina. Huolimatta monista ulkomaisista tilauksista Oudry halusi pysyä Ranskassa.
Oudry meni 23-vuotiaana naimisiin Marie-Marguerite Froissén kanssa, joka oli peilintekijän tytär. Hän luultavasti tapasi tytön antaessaan maalaustunteja tytön isälle. Marie-Marguerite oli kiinnostunut myös taiteesta ja otti oppitunteja mieheltään. Pariskunta sai 13 lasta, mutta vain viisi heistä saavutti aikuisiän. Oudry kärsi kaksi aivohalvausta nopeasti peräkkäin. Hän ei toipunut viimeisestä ja jäi toiselta puolelta halvaantuneeksi. Hänen nykyään luultavasti tunnetuin teoksensa "Valkoinen ankka" ilmoitettiin varastetuksi 1990-luvulla. Oudry ei ollut vain lahjakas taidemaalari, vaan 1720-luvun puolivälistä lähtien hän suunnitteli menestyksekkäästi myös seinävaatteita, joista "Les Amusements Champêtres" oli erityisen menestyksekäs.
Jean-Baptiste Oudry oli ranskalainen rokokoo-maalari, kaivertaja ja seinävaatteiden suunnittelija. Oudry oli kotoisin taiteilijaperheestä, ja hän aloitti taidemaalarin koulutuksen jo nuorena. Hänen isänsä Jacques Oudry oli taidemaalari, taidekauppias ja vuodesta 1706 alkaen Académie Saint Luc -akatemian johtaja. Se oli Académie Royalen ohella yksi maan tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista taidekouluista. Oudry luultavasti oppi ensimmäiset tekniikkansa isältään ennen kuin hän osallistui kursseille Saint-Luc- ja Royale-akatemioissa. Vuosina 1704-1707 häntä koulutti Michel Serre, Hyacinthe Raugaudin sukulainen. Tämän jälkeen Oudry oli oppipoikana Nicolas de Largillierren luona, joka oli Raugaudin suurin kilpailija ja yksi Pariisin seurapiirien arvostetuimmista muotokuvataiteilijoista. 22-vuotiaana Oudry hyväksyttiin virallisesti Académie Saint Luc -akatemian jäseneksi.
Vaikka Oudryn koulutus painottui muotokuvamaalaukseen, hän oli alusta alkaen kiinnostunut enemmän eläinmaalauksista ja asetelmista hollantilaisten Frans Snydersin tai Jan Fytin tyyliin. Maalariystävänsä Jean-Baptiste Massén kautta hän tapasi Beringhenin markiisin, joka tilasi häneltä useita tauluja. Markiisi oli niin tyytyväinen, että hän suositteli Oudrya pian sen jälkeen kuningas Ludvig XV:lle. Hänelle Oudry maalasi vuonna 1730 kuvan "Kuningas Ludvig XV metsästää peuraa Saint-Germainin metsässä". Tämän jälkeen Oudry maalasi vielä monia metsästyskohtauksia tai rakastamiaan metsästyskoiria. Oudryn maine levisi pian kansainvälisesti, ja hänellä oli monia ihailijoita ja asiakkaita, kuten Venäjän tsaari, Ruotsin tai Tanskan kuningasperhe. Hänen suurin asiakkaansa Ranskan ulkopuolella oli Mecklenburg-Schwerinin kristitty Ludwig II. Hän muun muassa tilasi Versailles'n eläintarhasta sarjan eläimiä esittäviä maalauksia elävän kokoisina. Huolimatta monista ulkomaisista tilauksista Oudry halusi pysyä Ranskassa.
Oudry meni 23-vuotiaana naimisiin Marie-Marguerite Froissén kanssa, joka oli peilintekijän tytär. Hän luultavasti tapasi tytön antaessaan maalaustunteja tytön isälle. Marie-Marguerite oli kiinnostunut myös taiteesta ja otti oppitunteja mieheltään. Pariskunta sai 13 lasta, mutta vain viisi heistä saavutti aikuisiän. Oudry kärsi kaksi aivohalvausta nopeasti peräkkäin. Hän ei toipunut viimeisestä ja jäi toiselta puolelta halvaantuneeksi. Hänen nykyään luultavasti tunnetuin teoksensa "Valkoinen ankka" ilmoitettiin varastetuksi 1990-luvulla. Oudry ei ollut vain lahjakas taidemaalari, vaan 1720-luvun puolivälistä lähtien hän suunnitteli menestyksekkäästi myös seinävaatteita, joista "Les Amusements Champêtres" oli erityisen menestyksekäs.
Sivu 1 / 3