Englantilainen taiteilija Mark Gertler syntyi vuonna 1891 juutalais-puolalaiseen perheeseen. Gertleriä pidetään yhtenä 1900-luvun alun brittiläisen taiteen tärkeimmistä avainhenkilöistä. Jo lapsena hän osoitti suurta lahjakkuutta piirtämiseen. 17-vuotiaana Gertler pääsi Jewish Education Aid Societyn stipendin ansiosta opiskelemaan maineikkaaseen Slade School of Art -taidekouluun Lontoossa, jossa hän opiskeli yhteensä neljä vuotta. Taidekoulussa hän tapasi taiteilijat Paul Nash, Stanley Spencer, David Bomberg, Christopher Nevinson ja Dora Carrington. Aiemmin hän oli käynyt iltakoulua Regent Street Schoolissa, minkä lisäksi hän oli ansainnut palkkansa tavallisena työläisenä lasimaalausten työpajassa.
Gertlerin alkuperäinen akateeminen ja klassinen maalaustyyli kehittyi 1910-luvulla persoonallisemmaksi ja lähes jälki-impressionistiseksi tyyliksi. Hän maalasi voimakkailla kirkkailla väreillä. Hän yksinkertaisti ja abstrahoi hahmojaan ja esineitään yhä enemmän taiteilijauransa aikana. Vuonna 1920 Gertler sairastui tuberkuloosiin ja joutui viettämään paljon aikaa sairaalassa. Hän saavutti kuitenkin suuren kaupallisen menestyksen. Taideopintojensa alettua lahjakas taidemaalari voitti useita taidepalkintoja, kaksivuotisen Slade-apurahan ja British Institute -apurahan. Tuottelias Gertler oli mukana useissa näyttelyissä, muun muassa vuonna 1914 taiteilijan John Currie kanssa Chenil Galleriesissa.
Gertler asui ja työskenteli pääasiassa Lontoossa. Hän teki myös usein matkoja Pariisin suurkaupunkiin. Monet parantolassa vietetyt vuodet eivät estäneet kunnianhimoista nuorta miestä jatkamasta maalaamista. Aberdeenin lähellä sijaitsevassa Banchoryn parantolassa, jossa hän joutui viettämään paljon aikaa, hän maalasi puita potilashuoneensa eteen. Vapaan taiteilijan uransa lisäksi hän toimi vuodesta 1931 alkaen Westminster School of Artin professorina täydentääkseen tulojaan. Luomiskautensa loppupuolella Gertler maalasi pääasiassa alastonkuvia uusklassiseen tapaan sekä luonteeltaan kubistisia asetelmia. Taloudellisesti vaikeina aikoina Gertler saattoi luottaa uskollisten mesenaattiensa, kuten J.B. Priestleyn ja Aldous Huxleyn, tukeen. Hänen fyysiset ja henkiset voimansa kuitenkin vähenivät hänen kroonisen ja vakavan sairautensa vuoksi. Myös kaksi maailmansotaa, joita hän joutui todistamaan, vaativat veronsa herkältä pasifistilta ja aseistakieltäytyjältä. Gertler teki itsemurhan vuonna 1939 henkisten ja taloudellisten ongelmien vuoksi vain 38-vuotiaana.
Englantilainen taiteilija Mark Gertler syntyi vuonna 1891 juutalais-puolalaiseen perheeseen. Gertleriä pidetään yhtenä 1900-luvun alun brittiläisen taiteen tärkeimmistä avainhenkilöistä. Jo lapsena hän osoitti suurta lahjakkuutta piirtämiseen. 17-vuotiaana Gertler pääsi Jewish Education Aid Societyn stipendin ansiosta opiskelemaan maineikkaaseen Slade School of Art -taidekouluun Lontoossa, jossa hän opiskeli yhteensä neljä vuotta. Taidekoulussa hän tapasi taiteilijat Paul Nash, Stanley Spencer, David Bomberg, Christopher Nevinson ja Dora Carrington. Aiemmin hän oli käynyt iltakoulua Regent Street Schoolissa, minkä lisäksi hän oli ansainnut palkkansa tavallisena työläisenä lasimaalausten työpajassa.
Gertlerin alkuperäinen akateeminen ja klassinen maalaustyyli kehittyi 1910-luvulla persoonallisemmaksi ja lähes jälki-impressionistiseksi tyyliksi. Hän maalasi voimakkailla kirkkailla väreillä. Hän yksinkertaisti ja abstrahoi hahmojaan ja esineitään yhä enemmän taiteilijauransa aikana. Vuonna 1920 Gertler sairastui tuberkuloosiin ja joutui viettämään paljon aikaa sairaalassa. Hän saavutti kuitenkin suuren kaupallisen menestyksen. Taideopintojensa alettua lahjakas taidemaalari voitti useita taidepalkintoja, kaksivuotisen Slade-apurahan ja British Institute -apurahan. Tuottelias Gertler oli mukana useissa näyttelyissä, muun muassa vuonna 1914 taiteilijan John Currie kanssa Chenil Galleriesissa.
Gertler asui ja työskenteli pääasiassa Lontoossa. Hän teki myös usein matkoja Pariisin suurkaupunkiin. Monet parantolassa vietetyt vuodet eivät estäneet kunnianhimoista nuorta miestä jatkamasta maalaamista. Aberdeenin lähellä sijaitsevassa Banchoryn parantolassa, jossa hän joutui viettämään paljon aikaa, hän maalasi puita potilashuoneensa eteen. Vapaan taiteilijan uransa lisäksi hän toimi vuodesta 1931 alkaen Westminster School of Artin professorina täydentääkseen tulojaan. Luomiskautensa loppupuolella Gertler maalasi pääasiassa alastonkuvia uusklassiseen tapaan sekä luonteeltaan kubistisia asetelmia. Taloudellisesti vaikeina aikoina Gertler saattoi luottaa uskollisten mesenaattiensa, kuten J.B. Priestleyn ja Aldous Huxleyn, tukeen. Hänen fyysiset ja henkiset voimansa kuitenkin vähenivät hänen kroonisen ja vakavan sairautensa vuoksi. Myös kaksi maailmansotaa, joita hän joutui todistamaan, vaativat veronsa herkältä pasifistilta ja aseistakieltäytyjältä. Gertler teki itsemurhan vuonna 1939 henkisten ja taloudellisten ongelmien vuoksi vain 38-vuotiaana.
Sivu 1 / 1