Robert Campin, joka syntyi noin vuonna 1375 belgialaisessa Tournain kaupungissa ja kuoli siellä 26. huhtikuuta 1444, oli taidemaalari, jonka nimi on vakiinnuttanut paikkansa flaamilaisen taiteen panteonissa. Hänen roolinsa vanhan alankomaalaisen maalaustaiteen kehityksessä oli keskeinen, ja hän koulutti taiteilijoita, kuten Rogier van der Weyden ja Jacques Daret. Campinin henkilöllisyydestä kiistellään kuitenkin taidehistoriassa. Jotkut tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että hän on taiteilija, joka tunnetaan salanimillä "Flémallen mestari" ja "Méroden mestari", vaikka tästä teesistä käydään edelleen jatkuvaa keskustelua.
Ensimmäiset merkinnät Campinista ovat vuodelta 1406, jolloin hänet mainitaan erään Tournain toimeksiannon tileissä nimellä "maistre Robert Campin, pointre". Tämä merkintä osoittaa, että hänellä oli jo tuolloin itsenäinen työpaja. Hänen ikänsä on arvioitu näiden merkintöjen perusteella noin 25-28 vuodeksi, ja hänen tarkka syntymävuotensa on ekstrapoloitu vastaavasti. Hänen syntymäpaikkansa on kuitenkin edelleen arvoitus, mikä on johtanut moniin spekulaatioihin.
Vuonna 1410 Campin sai kansalaisoikeudet Tournaissa, mikä saattaa viitata siihen, että hän ei ollut alun perin kotoisin kyseisestä kaupungista. Koko uransa ajan hän sai kaupungilta säännöllisesti toimeksiantoja, kuten lippujen, vaakunoiden, kilpien ja seinämaalausten suunnittelua. Hänellä oli myös useita julkisia virkoja, kuten kirkon seurakuntaneuvosto, luostarin rahastonhoitaja ja kaupunginvaltuuston jäsen.
Campinille osoitetuissa töissä näkyy vahvasti ranskalaisen kirjavalaistuksen vaikutus. Ne ovat tunnettuja pikkutarkasta yksityiskohtien huomioimisesta, hahmojen eloisasta esittämisestä ja tilojen realistisesta kuvaamisesta. Campinin työ saavutti luovuutensa huipun noin 1425/1430, kun hän sai valmiiksi miehen muotokuvan, joka mahdollisesti kuvaa Robert de Masminesia. Tätä maalausta pidetään yhtenä modernin eurooppalaisen maalaustaiteen varhaisimmista itsenäisistä muotokuvista. Se on merkittävä sen eläväisen ja lainkaan kaunistelemattoman kuvauksen vuoksi, joka poikkeaa tavanomaisista hallitsijoiden tai hyväntekijöiden muotokuvista.
Campinin elämää ja uraa varjostivat kuitenkin henkilökohtaiset skandaalit ja kiistat, kuten tuomio ja karkotus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Hänen perintönsä on kuitenkin kiistaton, ja hänen panoksensa flaamilaiseen taiteeseen on syvällinen ja kestävä.
Robert Campin, joka syntyi noin vuonna 1375 belgialaisessa Tournain kaupungissa ja kuoli siellä 26. huhtikuuta 1444, oli taidemaalari, jonka nimi on vakiinnuttanut paikkansa flaamilaisen taiteen panteonissa. Hänen roolinsa vanhan alankomaalaisen maalaustaiteen kehityksessä oli keskeinen, ja hän koulutti taiteilijoita, kuten Rogier van der Weyden ja Jacques Daret. Campinin henkilöllisyydestä kiistellään kuitenkin taidehistoriassa. Jotkut tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että hän on taiteilija, joka tunnetaan salanimillä "Flémallen mestari" ja "Méroden mestari", vaikka tästä teesistä käydään edelleen jatkuvaa keskustelua.
Ensimmäiset merkinnät Campinista ovat vuodelta 1406, jolloin hänet mainitaan erään Tournain toimeksiannon tileissä nimellä "maistre Robert Campin, pointre". Tämä merkintä osoittaa, että hänellä oli jo tuolloin itsenäinen työpaja. Hänen ikänsä on arvioitu näiden merkintöjen perusteella noin 25-28 vuodeksi, ja hänen tarkka syntymävuotensa on ekstrapoloitu vastaavasti. Hänen syntymäpaikkansa on kuitenkin edelleen arvoitus, mikä on johtanut moniin spekulaatioihin.
Vuonna 1410 Campin sai kansalaisoikeudet Tournaissa, mikä saattaa viitata siihen, että hän ei ollut alun perin kotoisin kyseisestä kaupungista. Koko uransa ajan hän sai kaupungilta säännöllisesti toimeksiantoja, kuten lippujen, vaakunoiden, kilpien ja seinämaalausten suunnittelua. Hänellä oli myös useita julkisia virkoja, kuten kirkon seurakuntaneuvosto, luostarin rahastonhoitaja ja kaupunginvaltuuston jäsen.
Campinille osoitetuissa töissä näkyy vahvasti ranskalaisen kirjavalaistuksen vaikutus. Ne ovat tunnettuja pikkutarkasta yksityiskohtien huomioimisesta, hahmojen eloisasta esittämisestä ja tilojen realistisesta kuvaamisesta. Campinin työ saavutti luovuutensa huipun noin 1425/1430, kun hän sai valmiiksi miehen muotokuvan, joka mahdollisesti kuvaa Robert de Masminesia. Tätä maalausta pidetään yhtenä modernin eurooppalaisen maalaustaiteen varhaisimmista itsenäisistä muotokuvista. Se on merkittävä sen eläväisen ja lainkaan kaunistelemattoman kuvauksen vuoksi, joka poikkeaa tavanomaisista hallitsijoiden tai hyväntekijöiden muotokuvista.
Campinin elämää ja uraa varjostivat kuitenkin henkilökohtaiset skandaalit ja kiistat, kuten tuomio ja karkotus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Hänen perintönsä on kuitenkin kiistaton, ja hänen panoksensa flaamilaiseen taiteeseen on syvällinen ja kestävä.
Sivu 1 / 1