Opiskella lakia vai ryhtyä taiteilijaksi? Tämän edelleen hyvin ajankohtaisen kysymyksen esitti 1600-luvulla myös nuori Wenceslaus Hollar, joka tunnetaan englanniksi nimellä Wenceslaus Hollar ja tšekiksi nimellä Václav Hollar. Jälkipolvien onneksi Hollar valitsi taiteellisen puolen ja loi lukemattomia piirustuksia ja kuparikaiverruksia, joilla on vielä nykyäänkin suuri taiteellinen ja historiallinen arvo. Hollar syntyi Prahassa vuonna 1607, ja vuonna 1627 hän pääsi Frankfurt am Mainissa kuuluisan kaivertajan Matthaeus Merianin oppipojaksi, jonka kautta hän oppi ennen kaikkea myöhemmän arvostetun kaupunkitopografian menetelmän. Oppisopimuskoulutuksensa ja Pyhässä Rooman valtakunnassa oleskelunsa aikana hän tapasi englantilaisen lordi Thomas Howardin, joka oli aikansa merkittävimpiä taidekeräilijöitä, ja sai häneltä merkittäviä vaikutteita. Hollar seurasi suojelijaansa Howardia takaisin Englantiin vuonna 1637, jossa hän vietti loppuelämänsä.
Koulutuksensa aikana Frankfurtissa ja myöhemmin Englannissa Hollar alkoi ottaa vastaan erilaisia toimeksiantoja, kuten näkymiä ja topografioita paikoista Saksassa, Böömissä, Englannissa, Alankomaissa, Sveitsissä ja nykyisessä Marokossa, sekä kaiverruksia ajan arkielämästä, merimaisemia, luontokuvia sekä pyhimysten ja kuuluisien henkilöiden muotokuvia. Yksityiskohtiin kiinnittämällään huomiolla, värikuvituskokeiluillaan ja ahkeruudellaan Hollar teki vähitellen itselleen mainetta ja työskenteli pian kuningas Kaarle I:n johtaman Britannian kuninkaallisen hovin palveluksessa. Häntä seurasi lukuisia kuvitettuja kirjoja, kuten klassisia Homeroksen tai Vergiliuksen painoksia. Vuonna 1666 tapahtuneen Lontoon suuren tulipalon jälkeen, jossa Lontoon keskusta paloi ja tuhoutui lähes kokonaan, Hollar laati erittäin yksityiskohtaisia kaupunkikarttoja Lontoosta ja sen tuhoutuneista kaupunginosista. Nämä teokset sekä Hollarin aiemmat vanhan Lontoon topografiat ovat nykyään tärkeimpiä keskiaikaista Lontoota käsitteleviä lähteitä. Lontooseen tekemiensä töiden vuoksi kuningas Kaarle II lähetti vuonna 1668 Hollarin retkikunnan Tangeriin ja nykyiseen Marokkoon, jonka kuvitukset ja kartat ovat myös nykyään hyvin tärkeitä.
Taiteilijan elämää leimasivat monet kohtalon iskut, kuten hänen perheensä köyhtyminen kolmikymmenvuotisen sodan aikana, Englannin sisällissota ja Hollarin väliaikainen vangitseminen, hänen poikansa Jamesin kuolema Lontoon ruttoon tai Lontoon suuri tulipalo. Lahjakkuudestaan ja ahkeruudestaan huolimatta Hollar itse eli suurimman osan elämästään köyhyydessä, eikä hänellä ollut juurikaan neuvottelutaitoa ja maksuhalukkuutta, ja usein hän myi teoksensa alle arvonsa. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin noin 400 piirustusta, yli 3000 etsausta ja yli 2700 painolaattaa, ja hänen jäämistönsä on yksi tärkeimmistä 1600-luvun alun ja keskivaiheen eurooppalaisen taiteen lähteistä, koska siinä kiinnitetään huomiota yksityiskohtiin ja dokumentoidaan lukuisia historiallisia tapahtumia. Wenceslaus Hollar kuoli suuressa köyhyydessä Lontoossa vuonna 1677.
Opiskella lakia vai ryhtyä taiteilijaksi? Tämän edelleen hyvin ajankohtaisen kysymyksen esitti 1600-luvulla myös nuori Wenceslaus Hollar, joka tunnetaan englanniksi nimellä Wenceslaus Hollar ja tšekiksi nimellä Václav Hollar. Jälkipolvien onneksi Hollar valitsi taiteellisen puolen ja loi lukemattomia piirustuksia ja kuparikaiverruksia, joilla on vielä nykyäänkin suuri taiteellinen ja historiallinen arvo. Hollar syntyi Prahassa vuonna 1607, ja vuonna 1627 hän pääsi Frankfurt am Mainissa kuuluisan kaivertajan Matthaeus Merianin oppipojaksi, jonka kautta hän oppi ennen kaikkea myöhemmän arvostetun kaupunkitopografian menetelmän. Oppisopimuskoulutuksensa ja Pyhässä Rooman valtakunnassa oleskelunsa aikana hän tapasi englantilaisen lordi Thomas Howardin, joka oli aikansa merkittävimpiä taidekeräilijöitä, ja sai häneltä merkittäviä vaikutteita. Hollar seurasi suojelijaansa Howardia takaisin Englantiin vuonna 1637, jossa hän vietti loppuelämänsä.
Koulutuksensa aikana Frankfurtissa ja myöhemmin Englannissa Hollar alkoi ottaa vastaan erilaisia toimeksiantoja, kuten näkymiä ja topografioita paikoista Saksassa, Böömissä, Englannissa, Alankomaissa, Sveitsissä ja nykyisessä Marokossa, sekä kaiverruksia ajan arkielämästä, merimaisemia, luontokuvia sekä pyhimysten ja kuuluisien henkilöiden muotokuvia. Yksityiskohtiin kiinnittämällään huomiolla, värikuvituskokeiluillaan ja ahkeruudellaan Hollar teki vähitellen itselleen mainetta ja työskenteli pian kuningas Kaarle I:n johtaman Britannian kuninkaallisen hovin palveluksessa. Häntä seurasi lukuisia kuvitettuja kirjoja, kuten klassisia Homeroksen tai Vergiliuksen painoksia. Vuonna 1666 tapahtuneen Lontoon suuren tulipalon jälkeen, jossa Lontoon keskusta paloi ja tuhoutui lähes kokonaan, Hollar laati erittäin yksityiskohtaisia kaupunkikarttoja Lontoosta ja sen tuhoutuneista kaupunginosista. Nämä teokset sekä Hollarin aiemmat vanhan Lontoon topografiat ovat nykyään tärkeimpiä keskiaikaista Lontoota käsitteleviä lähteitä. Lontooseen tekemiensä töiden vuoksi kuningas Kaarle II lähetti vuonna 1668 Hollarin retkikunnan Tangeriin ja nykyiseen Marokkoon, jonka kuvitukset ja kartat ovat myös nykyään hyvin tärkeitä.
Taiteilijan elämää leimasivat monet kohtalon iskut, kuten hänen perheensä köyhtyminen kolmikymmenvuotisen sodan aikana, Englannin sisällissota ja Hollarin väliaikainen vangitseminen, hänen poikansa Jamesin kuolema Lontoon ruttoon tai Lontoon suuri tulipalo. Lahjakkuudestaan ja ahkeruudestaan huolimatta Hollar itse eli suurimman osan elämästään köyhyydessä, eikä hänellä ollut juurikaan neuvottelutaitoa ja maksuhalukkuutta, ja usein hän myi teoksensa alle arvonsa. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin noin 400 piirustusta, yli 3000 etsausta ja yli 2700 painolaattaa, ja hänen jäämistönsä on yksi tärkeimmistä 1600-luvun alun ja keskivaiheen eurooppalaisen taiteen lähteistä, koska siinä kiinnitetään huomiota yksityiskohtiin ja dokumentoidaan lukuisia historiallisia tapahtumia. Wenceslaus Hollar kuoli suuressa köyhyydessä Lontoossa vuonna 1677.
Sivu 1 / 19