Alexandre-François Desportes, ranskalaisen barokin mestari, jonka siveltimenvedot vangitsivat luonnon olennaisen elinvoiman, syntyi 24. helmikuuta 1661 Champigneulle'ssa, Ardenneissa, ja kuoli 20. huhtikuuta 1743. Desportes, joka tunnettiin tarkoista ja eloisista eläinkuvauksistaan, viitoitti tietä eläinten maalaamiselle ja loi taidemuodon, jota pidetään yhä nykyäänkin innoittavana. Huolellisesti kuratoidut taidegrafiikkamme ovat kunnianosoitus hänen ainutlaatuiselle taiteelleen, ja niiden avulla voit kokea hänen työnsä monimutkaisuuden ja yksityiskohtaisuuden, joka näkyy jokaisessa kokoelmamme taidegrafiikassa.
Desportes oppi maalaustaiteen Pariisissa flaamilaisen taidemaalarin Nicasius Bernaerts:n ateljeessa, joka oli Frans Snyders or Snijders:n oppilas. Lyhyt oleskelu Puolassa, jonka aikana hän maalasi muotokuvia Johannes III Sobieskista ja puolalaisista aristokraateista, toi käänteen hänen uralleen. Kuninkaan kuoleman jälkeen Desportes palasi Pariisiin ja erikoistui siitä lähtien eläin- ja kukkamaalaukseen. Maalaus- ja kuvanveistoakatemia hyväksyi hänet vuonna 1699. Hänen mestarillisesta taiteellisuudestaan kertoo metsästyspukuinen omakuva, jota voi nykyään ihailla Louvressa. Desportesin uraa leimasivat kuninkaalliset toimeksiannot, kuten lukuisat koristetaulut Versaillesin, Marlyn, Meudonin ja Compiègnen kuninkaallisiin palatseihin ja lopulta Ludvig XV:lle Choisyyn vuonna 1742. Sekä Ludvig XIV että Ludvig XV teettivät hänellä muotokuvia rakkaista metsästyskoiristaan. Desportes seurasi kuninkaallista metsästystä pienen muistikirjan avulla, johon hän teki nopeita luonnoksia, ja loi sen jälkeen yksityiskohtaisia ja värikkäitä maalauksia.
Eläinmuotokuvien ja -tutkimusten omistautuneen työnsä lisäksi Desportes osallistui myös gobeliinien sarjakuvien valmistukseen ja suunnitteli kuuluisan gobeliinisarjan "Les Nouvelles Indes". Kuollessaan hän jätti jälkeensä ateljeen täynnä teoksia ja tutkimuksia, joiden perintö kulkee läpi koko 1700-luvun ja on edelleen läsnä ranskalaisen taiteen ikonografiassa nykyäänkin. Desportesin silmää yksityiskohdille ja hänen silmiinpistäviä eläinkuviaan ei ole taidemaailmassa vertaistaan. Hän yhdisti usein riistaeläinten asetelmia ylellisiin hopeaesineisiin, jotka saattoivat olla esillä ruokasaleissa. Nämä teokset ovat arvokkaita dokumentteja Ludvig XIV:n ajan kadonneesta hopeasta, ja taidegrafiikkamme näistä teoksista antavat meille mahdollisuuden ihailla ja arvostaa hänen taiteensa eleganssia ja yksityiskohtia.
Suurin osa Desportesin töistä jäi hänen työhuoneeseensa, mukaan lukien lukuisat eläin- ja kasvitutkimukset, joista osa oli Jan Fytin Ketunmetsästyksen mallina olevia luonnoksia. Vuonna 1784 Comte d'Angiviller, Bâtiments du Roi'n pääjohtaja, hankki nämä työt Sèvresin posliinitehtaan maalarimalleiksi. Desportesin vaikutus ulottui siis koko 1700-luvulle ja jätti lähtemättömän jäljen Ranskan taidehistoriaan. Jäljentämällä Desportesin teoksia taidegrafiikoiksi kunnioitamme hänen taidettaan ja pidämme hänen perintönsä elossa. Jokainen taidegrafiikka on mestariteos omana itsenään, ja se on huolellisesti jäljennetty heijastamaan hänen teostensa alkuperäistä kauneutta ja tarkkuutta. Olitpa sitten klassisen taiteen ystävä tai halusitpa vain säilyttää palan historiaa, taidegrafiikkamme kunnioittavat Alexandre-François Desportesin mestaruutta ja perintöä.
Alexandre-François Desportes, ranskalaisen barokin mestari, jonka siveltimenvedot vangitsivat luonnon olennaisen elinvoiman, syntyi 24. helmikuuta 1661 Champigneulle'ssa, Ardenneissa, ja kuoli 20. huhtikuuta 1743. Desportes, joka tunnettiin tarkoista ja eloisista eläinkuvauksistaan, viitoitti tietä eläinten maalaamiselle ja loi taidemuodon, jota pidetään yhä nykyäänkin innoittavana. Huolellisesti kuratoidut taidegrafiikkamme ovat kunnianosoitus hänen ainutlaatuiselle taiteelleen, ja niiden avulla voit kokea hänen työnsä monimutkaisuuden ja yksityiskohtaisuuden, joka näkyy jokaisessa kokoelmamme taidegrafiikassa.
Desportes oppi maalaustaiteen Pariisissa flaamilaisen taidemaalarin Nicasius Bernaerts:n ateljeessa, joka oli Frans Snyders or Snijders:n oppilas. Lyhyt oleskelu Puolassa, jonka aikana hän maalasi muotokuvia Johannes III Sobieskista ja puolalaisista aristokraateista, toi käänteen hänen uralleen. Kuninkaan kuoleman jälkeen Desportes palasi Pariisiin ja erikoistui siitä lähtien eläin- ja kukkamaalaukseen. Maalaus- ja kuvanveistoakatemia hyväksyi hänet vuonna 1699. Hänen mestarillisesta taiteellisuudestaan kertoo metsästyspukuinen omakuva, jota voi nykyään ihailla Louvressa. Desportesin uraa leimasivat kuninkaalliset toimeksiannot, kuten lukuisat koristetaulut Versaillesin, Marlyn, Meudonin ja Compiègnen kuninkaallisiin palatseihin ja lopulta Ludvig XV:lle Choisyyn vuonna 1742. Sekä Ludvig XIV että Ludvig XV teettivät hänellä muotokuvia rakkaista metsästyskoiristaan. Desportes seurasi kuninkaallista metsästystä pienen muistikirjan avulla, johon hän teki nopeita luonnoksia, ja loi sen jälkeen yksityiskohtaisia ja värikkäitä maalauksia.
Eläinmuotokuvien ja -tutkimusten omistautuneen työnsä lisäksi Desportes osallistui myös gobeliinien sarjakuvien valmistukseen ja suunnitteli kuuluisan gobeliinisarjan "Les Nouvelles Indes". Kuollessaan hän jätti jälkeensä ateljeen täynnä teoksia ja tutkimuksia, joiden perintö kulkee läpi koko 1700-luvun ja on edelleen läsnä ranskalaisen taiteen ikonografiassa nykyäänkin. Desportesin silmää yksityiskohdille ja hänen silmiinpistäviä eläinkuviaan ei ole taidemaailmassa vertaistaan. Hän yhdisti usein riistaeläinten asetelmia ylellisiin hopeaesineisiin, jotka saattoivat olla esillä ruokasaleissa. Nämä teokset ovat arvokkaita dokumentteja Ludvig XIV:n ajan kadonneesta hopeasta, ja taidegrafiikkamme näistä teoksista antavat meille mahdollisuuden ihailla ja arvostaa hänen taiteensa eleganssia ja yksityiskohtia.
Suurin osa Desportesin töistä jäi hänen työhuoneeseensa, mukaan lukien lukuisat eläin- ja kasvitutkimukset, joista osa oli Jan Fytin Ketunmetsästyksen mallina olevia luonnoksia. Vuonna 1784 Comte d'Angiviller, Bâtiments du Roi'n pääjohtaja, hankki nämä työt Sèvresin posliinitehtaan maalarimalleiksi. Desportesin vaikutus ulottui siis koko 1700-luvulle ja jätti lähtemättömän jäljen Ranskan taidehistoriaan. Jäljentämällä Desportesin teoksia taidegrafiikoiksi kunnioitamme hänen taidettaan ja pidämme hänen perintönsä elossa. Jokainen taidegrafiikka on mestariteos omana itsenään, ja se on huolellisesti jäljennetty heijastamaan hänen teostensa alkuperäistä kauneutta ja tarkkuutta. Olitpa sitten klassisen taiteen ystävä tai halusitpa vain säilyttää palan historiaa, taidegrafiikkamme kunnioittavat Alexandre-François Desportesin mestaruutta ja perintöä.
Sivu 1 / 1