Hollantilaisen maalaustaiteen kultakausi kuvaa ainutlaatuista vaihetta taidehistoriassa. Kauppa oli taannut maan vaurauden ja kehittänyt vauraan yhteiskuntaluokan. Liberaali maa avautui ulkomaailmalle ja siitä tuli keskeinen kauppapaikka. Yksi halutuimmista hyödykkeistä oli taide. Lukemattomat taiteilijat työstivät teoksiaan vastatakseen maalausten suureen kysyntään. Erityisesti kaupungeissa keräilijät kasvattivat maalaustauluja, jotka kokosivat yhteen mestareiden taidetta. Kultainen aikakausi johti keräilijöiden elpymiseen, ja he tukivat hollantilaisten taiteilijoiden ostamista ja suojelivat oman maansa kulttuuriperintöä. Rembrandt:n, Vermeer:n ja van Goyen:n ohella taidemaalari Philips Wouwerman pääsi suuriin kaappeihin. Harlemissa syntyneenä hän pääsi nopeasti käsiksi taiteeseen ja onnistui pysymään taidekeräilijöiden suosikkina pitkän luovan kauden ajan.
Wouwerman aloitti uransa maalaamalla bambocciantilaisten tyyliin. Pieter van Learin jälkeen Wouwerman loi taistelumaalauksia, joissa on selvä italialainen vaikutus. Vähitellen Philips kehitti oman tyylinsä ja omistautui kuvaamaan monenlaisia aiheita. Flanderin kotimaansa maisemat olivat aihe, jota taiteilija palveli yhtä hyvin kuin sotilaallisia ja uskonnollisia aiheita maalatessaan. Wouwermanilla oli hieno maalaustyyli, ja hän antoi maalauksille tyylikkään ja hillityn värikkyyden. Yksityiskohtiin paneutuva Philips kuvasi kohtauksia, joihin hän toi espritiä ja ripaus huumoria. Philips Wouwerman saavutti jotain ainutlaatuista hevosten kuvauksellaan. Rodusta riippumatta hän loi poikkeuksellisen eloisan ja elävän kuvan. Kun Philips onnistui vangitsemaan lihasten leikin ja liikkeen harjan ja hännän liikkeellä, hän onnistui siinä paremmin kuin kukaan muu taiteilija.
Philips Wouwerman tunsi taiteen liiketoimintapuolen yhtä hyvin kuin luovuuden. Hän tyydytti markkinoiden kysyntää pitkän ajanjakson ajan ja pystyi vielä tekemään voittoa, kun kultainen aikakausi oli päättymässä. Salaisuus oli toisaalta hänen temaattisessa valikoimassaan. Toisaalta Wouwerman omaksui nopeasti nykyaikaisia tyylillisiä keinoja ja vaikutteita, joille taide oli alttiina. Wouwerman seurasi markkinoita tarkasti ja osasi toteuttaa ostajan toiveet täydellisesti. Ehkä taidemarkkinoilla puhuttaisiin nykyään opportunistisesta luonteesta, mutta taloudellinen menestys puhui hollantilaisen taidemaalarin puolesta. Hänen teoksensa päätyivät Euroopan suurimpiin taidekokoelmiin.
Hollantilaisen maalaustaiteen kultakausi kuvaa ainutlaatuista vaihetta taidehistoriassa. Kauppa oli taannut maan vaurauden ja kehittänyt vauraan yhteiskuntaluokan. Liberaali maa avautui ulkomaailmalle ja siitä tuli keskeinen kauppapaikka. Yksi halutuimmista hyödykkeistä oli taide. Lukemattomat taiteilijat työstivät teoksiaan vastatakseen maalausten suureen kysyntään. Erityisesti kaupungeissa keräilijät kasvattivat maalaustauluja, jotka kokosivat yhteen mestareiden taidetta. Kultainen aikakausi johti keräilijöiden elpymiseen, ja he tukivat hollantilaisten taiteilijoiden ostamista ja suojelivat oman maansa kulttuuriperintöä. Rembrandt:n, Vermeer:n ja van Goyen:n ohella taidemaalari Philips Wouwerman pääsi suuriin kaappeihin. Harlemissa syntyneenä hän pääsi nopeasti käsiksi taiteeseen ja onnistui pysymään taidekeräilijöiden suosikkina pitkän luovan kauden ajan.
Wouwerman aloitti uransa maalaamalla bambocciantilaisten tyyliin. Pieter van Learin jälkeen Wouwerman loi taistelumaalauksia, joissa on selvä italialainen vaikutus. Vähitellen Philips kehitti oman tyylinsä ja omistautui kuvaamaan monenlaisia aiheita. Flanderin kotimaansa maisemat olivat aihe, jota taiteilija palveli yhtä hyvin kuin sotilaallisia ja uskonnollisia aiheita maalatessaan. Wouwermanilla oli hieno maalaustyyli, ja hän antoi maalauksille tyylikkään ja hillityn värikkyyden. Yksityiskohtiin paneutuva Philips kuvasi kohtauksia, joihin hän toi espritiä ja ripaus huumoria. Philips Wouwerman saavutti jotain ainutlaatuista hevosten kuvauksellaan. Rodusta riippumatta hän loi poikkeuksellisen eloisan ja elävän kuvan. Kun Philips onnistui vangitsemaan lihasten leikin ja liikkeen harjan ja hännän liikkeellä, hän onnistui siinä paremmin kuin kukaan muu taiteilija.
Philips Wouwerman tunsi taiteen liiketoimintapuolen yhtä hyvin kuin luovuuden. Hän tyydytti markkinoiden kysyntää pitkän ajanjakson ajan ja pystyi vielä tekemään voittoa, kun kultainen aikakausi oli päättymässä. Salaisuus oli toisaalta hänen temaattisessa valikoimassaan. Toisaalta Wouwerman omaksui nopeasti nykyaikaisia tyylillisiä keinoja ja vaikutteita, joille taide oli alttiina. Wouwerman seurasi markkinoita tarkasti ja osasi toteuttaa ostajan toiveet täydellisesti. Ehkä taidemarkkinoilla puhuttaisiin nykyään opportunistisesta luonteesta, mutta taloudellinen menestys puhui hollantilaisen taidemaalarin puolesta. Hänen teoksensa päätyivät Euroopan suurimpiin taidekokoelmiin.
Sivu 1 / 2